Kun koulutiestä on selvittävä yksin

Ilona Huronen ja Elli Viippola katsovat aina ennen suojatien ylitystä tarkasti, tuleeko autoja. Ilona laskeskeli, että hän voi kulkea koulumatkansa menemättä yhdenkään suojatien yli.

Kadonneen tytön tapaus herätti keskustelua siitä, minkä ikäisen lapsen voi laittaa yksinään koulutielle.

Viikko sitten Petosella 7-vuotias tyttö ei ollut tullut kotiinsa oletettuun aikaan iltapäiväkerhon päättymisen jälkeen. Poliisi ehti aloittaa tytön etsinnät ja onneksi pian tyttö löytyikin kunnossa. Tapaus synnytti runsaasti keskustelua kuopiolaisten vanhempien keskuudessa.
Monissa kouluissa on sääntö, että ainakaan ykkösluokkalaiset eivät vielä saa tulla kouluun pyörällä. Joissain kouluissa pyörät eivät muuten mahtuisi pihaankaan, mutta säännön taustalla on myös ajatus lasten turvallisuudesta.
– 1.–2.-luokkalaisten voi olla vielä vaikeaa keskittyä liikenteeseen ja pyöräilyyn yhtä aikaa niin tarkasti, että se olisi turvallista. Siispä sanoisin, että alimmilla luokilla turvallisempaa olisi tulla kävellen, Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Tiina Viljakainen sanoo.
Viljakainen tai Jynkän koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pia Viippola eivät suosittele päivittäistä autolla lapsen kouluun kuljettamista, vaikka se olisikin perheessä mahdollista.
– Lapsen kulkiessa koulumatkan jalan tai pyörällä, tukee perhe lapsen liikkumista ja arkiaktiivisuutta. Lisäksi koulujen lähellä lapsiaan autolla kuljettavat vanhemmat saattavat aiheuttaa aamuisin kiireessä ajaessaan todellisia vaaratilanteita ja liikenne koululla voi olla aamulla todella vilkasta ja ruuhkaista, Viippola luettelee.
– Samalla lapsen vireystaso nousee, silmät aukeavat aamu-unisuudesta ja saa mukavan happihyppelyn ennen koulun alkua. Itse koulumatkansa kulkevat lapset oppivat myös itsenäisyyttä, Viljakainen lisää.

Ajotie ei ole leikkipaikka

Koulumatkan vaaranpaikkoja on hyvä käydä yhdessä läpi kotona. Lapset käyttävät matkallaan usein reittejä, joita aikuiset eivät tule edes ajatelleeksi.
– Vanhempien olisi hyvä puhua jo ennakkoon myös siitä, että ajotie ei ole leikkipaikka tai paikka osoittaa rohkeutta erilaisilla tempuilla tai haasteilla, vaikka kaverit kuinka yllyttäisivät. Siis liikennekasvatusta ja opastusta turvalliseen liikkumiseen tarvitaan vahvasti meiltä vanhemmilta, Viippola muistuttaa.
Lapsille on myös hyvä teroittaa, että koulumatkalla keskitytään liikenteeseen, ei puhelimen näpräämiseen.
– Myös kuulokkeet on hyvä ottaa pois korvilta koulumatkan ajaksi, Viljakainen sanoo.

Vanhemmat esimerkkinä

Lasten vanhempien ja muiden aikuisten ohjaava esimerkki liikenteessä on tärkeää koulumatkan turvallisuuden kannalta. Aikuistenkaan ei kannata kävellä päin punaisia, sillä pian lapsi tekee sen perässä.
– Ja autoilijat, pysäyttäkää auto kunnolla ennen suojatietä! Ei pieni lapsi uskalla lähteä ylittämään, jos auto liikkuu edes hiljalleen edelleen eteenpäin, Viljakainen teroittaa.
Viippola kiittelee kaupunkia Jynkän koulun edustalle valmistuvista hidastetöyssyistä. Viljakainen kuitenkin sanoo, että töyssyjä tarvittaisiin myös monen muun koulun edustoille, mistä ne vielä puuttuvat.
– Meno on aika hurjaa aamuisin esimerkiksi Aurinkorinteen koulun luona. Toivottavasti tässä ei nyt odotella seuraavaa vakavaa tapaturmaa ennen kuin toimitaan, Viljakainen sanoo.

"Kivaa kun kouluun pääsee pyörällä"

Jynkän koulun 4.-luokkalaisilla Ilona Hurosella ja Elli Viippolalla on koulumatkaa reilu puoli kilometriä. Tytöt kulkevat sen pyörällä, talvella kävellen.
– 1.–3.-luokilla kuljimme Niiralan koululle bussilla, kun Jynkän koululaiset olivat siellä evakossa. Eli nyt pääsemme ensimmäistä kertaa kulkemaan pyörillä ja se on mukavaa, Ilona ja Elli sanovat.
Ilona sanoo, että pienempänä häntä vähän jännitti yksin kouluun lähteminen. Edelleen hän lähtee ja tulee koulusta niin, että vanhemmat eivät ole kotona.
– Piti alusta asti oppia itse huolehtimaan, että lähtee ajoissa.