Aatteellisten vastakohtien kaupunki

Kuopio oli selvinnyt vapaus/kansalaissodasta vähäisin vaurioin ja tappioin. Kuopion punakaartilla oli maltillinen päällikkö ja sen joukot olivat sijoittuneet kasarmille. Valkoiset joukot keskittyivät suojelemaan Suomen Pankin kassavarantoja, jotka oli keskitetty Kuopion pankin konttoriin. Joukkojen pääasema oli Kuopion Lyseolla ja Saastamoisen konttorissa.
Valkoiset saivat avukseen pohjalaisilta tykin. Se sijoitettiin Huuhanmäelle ja sieltä ammuttiin kasarmille 29 laukausta. Punaiset antautuivat tämän jälkeen helmikuun alussa ja taistelut Kuopiossa olivat ohi.
1920-luvulla Suomessa heräsi voimakas isänmaallinen AKS-liike. Akateeminen Karjala Seura havitteli Suur-Suomea Karjalan ja Kuolan alueelle. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi syntyä natsismia ja fasismia ihannoivia liikkeitä.
Sodan jälkeen Kuopioon keskittyi vasemmistoradikaaleja ja Moskovasta lähetettiin organisaattoreita järjestämään SKP:n maanalaista toimintaa ja tämä näkyi illegalisena, maanalaisena toimintana. Taivaanpakolla toimi ”punakaarti” joka teloitti kavaltajia, jotka ilmiantoivat jäseniä Etsivälle keskuspoliisille. Kuopiossa toimi myös kirjapaino, joka toimitti vallankumouksellista kirjallisuutta ja lentolehtisiä. Kuopiosta tuli tällöin historian kirjoissa Suomen Moskova.
Tämä aiheutti myös vastareaktioita äärioikeistossa. 1930-luvulla sinipaidat ja myöhemmin mustapaidat levittivät vastapropagandalehtisiä ja järjestivät muita provosoivia tapahtumia.
Sinipaidat, joka oli IKL:n jäsenjärjestö, lakkautettiin 1936, mutta järjestö jatkoi mustapaitoina. Kuopiossa sekä sinipaidoilla ja myöhemmin mustapaidoilla oli merkittävää toimintaa, joka johti myös valtakunnalliseen huomioon. Kuopiosta mainittiin nimitystä Suomen Berliini.
Sisäministeri Urho Kekkonen Kuopiossa tapahtuneen provokaation johdosta teki esityksen IKL:n lakkauttamiseksi. Se ei kestänyt oikeudessa ja talvisotakin syttyi 1939. Kekkonen veti esityksensä pois.
Kuopion savupommi- provokaation tekijäksi epäiltiin paikallista mustapaitojen nuorisojärjestön johtajaa. Hän oli kuitenkin todistettavasti ollut räjähdyksen aikaan näyttävän uuden Ariel –pyöränsä kanssa Siilinjärven aseman kahvilassa ja pudottanut näyttävästi vadin lattialle, jonne se oli särkynyt pommin räjähtäessä. Pommi oli varustettu herätyskellosta tehdyllä ajastimella Hän oli vapautunut syytteestä. Tekijä liittyi Suomen SS-pataljoonaan ja kaatui itärintamalla 1941. Hautakivi on Kuopion sankarihautausmaalla.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija.