Arkkitehtiklikki torneja vastaan

Joukko vanhoja kuopiolaisarkkitehtejä on käynnistänyt kampanjan Kuopion tornitalohankkeita vastaan. Arkkitehtien mielestä Kuopionlahdelle suunniteltu 21-kerroksinen kongressihotelli estää asukkaiden näköalat, pilaa rantamaiseman ja vahingoittaa Kuopion imagoa sivistyskaupunkina (SS 22.4.).

Esimerkiksi eläkkeellä olevat Heikki Tegelman ja Leo Kosonen ovat ideologiansa mukaan vastustaneet jo virkaurallaan korkeaa rakentamista. Vasta viime vuosina kaupungin päättäjät ovat kyseenalaistaneet heidän luomansa kaavoitusperinteen.

Myös asemanseudun tornitalohanke saa näissä piireissä kritiikkiä. Arkkitehtuurikriitikko Tarja Nurmi totesi Savon Sanomissa (23.4.) korkean Kuopion Portin olevan askel väärään suuntaan. Hänen mielestään tornitaloja saisi rakentaa korkeintaan ruutukaava-alueen ulkopuolelle. Maaningalleko ne pitäisi sitten rakentaa?

Arkkitehtien piirissä tuntuu vallitsevan haikailu menneeseen aikaan, jolloin Kuopio oli pieni maaseutukaupunki puutaloineen.

Historiaa tulee kunnioittaa, mutta sitäkin tärkeämpää on varmistaa, että kaupungissa ja sen keskustassa on asukkaita myös tulevaisuudessa.

Pohjois-Savon väestökehitys on Kuopion varassa. Viime vuonna maakunnan väestökehitys oli heikointa yli 10 vuoteen. Kuopio taistelee koko ajan etelän muuttoliikettä vastaan. Maakunnan ainoa kasvukeskus tarvitsee uusia vetovoimatekijöitä asumiseen.

Kuopio tarvitsee tornitaloja ja ne pitää rakentaa lähelle keskustaa. Mitä korkeammat talot, sitä enemmän tulevaisuuden ydinkeskustassa on asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Parhaimmillaan tornitalot ovat kuin kaupunkien upeita taideteoksia.

Kirjoittaja on päätoimittaja.