”Ei kuulu pankille, mihin rahani aion käyttää” – Pankkien on selvitettävä suurten nostojen käyttötarkoitus

”Maija” haluaa kertoa kokemuksensa lehdelle, mutta mahdollisen väärinkäytösriskin vuoksi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään. Kuva: Ismo Vornanen

Kuopiolainen Maija (83) nosti ison summan käteistä pankista. Hän tuohtui, kun pankista pyydettiin tekemään selvitys rahoista. Finassivalvonnan sääntöjen ja lain mukaan pankkien on selvitettävä poikkeavien ja suurten nostojen käyttötarkoitus.

Kuopiossa asuva Maija (83) on Kuopion Kauppakadulla olevan Tuusniemen Osuuspankin pitkäaikainen asiakas. Hiljakkoin Maija meni pankkiin nostamaan usean tuhannen euron verran käteistä. Käteistä nostaessaan pankkivirkailija alkoi esittää kysymyksiä rahan alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Virkailija vaati Maijaa kirjoittamaan paperille, mihin hän aikoo rahansa käyttää ja miten hän on rahansa tilille saanut.
Tämä loukkasi ikänsä pankin asiakkaana ollutta Maijaa perinpohjaisesti.
– Olen hyvin loukkaantunut, kun jono seisoi takanani ja virkailija alkoi tivata mistä tililläni olevat rahat ovat peräisin ja miten aion nostamani rahat käyttää. Olen ollut kampaamoyrittäjä 60 vuotta ja lähtenyt täysin tyhjästä. Rahani olen säästänyt pikku hiljaa. Ei kuulu pankille mihin omat varani käytän, täräyttää Maija.

Maija selittää Viikkosavolle, miksi hän tarvitsee ison summan käteisvaroja. Hänen liikkumiskykynsä on rajoittunut ja autolla on vaikea päästä pankin lähelle parkkiongelman vuoksi. Liikkumisongelmien vuoksi rouva käy harvoin pankissa ja hän nostaa kerralla huomattavan summan euroja.
– Sukulaiset käyvät minulle kaupassa ja annan heille ostoksia varten käteistä rahaa. Silmälääkärin ja silmälasit maksan myös käteisellä. Virkailijan tenttaus suututti niin paljon, että olisin voinut tarttua häneen kiinni.

Rouva tuntee muitakin ikätovereita, jotka ovat joutuneet pankeissa kuulusteluun.
–  Yksi kaverinikin joutui keksimään, että ostaa auton, kun virkailija oli udellut, mihin hän tarvitsee nostamiaan rahoja.
Maijan mielestä tällaiset kyselyt edellyttäisivät virkailijoilta poikkeuksellisen hienotunteista asiakaspalvelua ja perusteluja, miksi pankki alkaa syynätä asiakkaiden yksityisasioita.
– Olen itsekin ollut asiakaspalvelussa ja kyllä asiakas ottaa paremmin palautteen vastaan, jos asia osataan sanoa tiskillä nätisti.
Kritiikkiä rouva antaa myös liioittelevasta tunnistamisbyrokratiasta. Yhdeltä asioimiskerralla hänellä ei ollut mukana kuvallista henkilökorttia.
– Pankissa sanoivat, että tuntevat minut, mutta silti eivät antaneet rahaa, koska minulla ei ollut silloin kuvallista korttia.

Valtakunnallisestkin on käyty kriittistä keskustelua ikäihmisten käteisnostoihin liittyvästä pankkien kontrollista. Finassivalvonnan sääntöjen ja lain mukaan pankkien on kuitenkin selvitettävä poikkeavien ja suurten nostojen käyttötarkoitus. Osuuspankin pankinjohtaja Tarja Nykänen ymmärtää, että pankkivirkailijoiden kyselyt poikkeavien tai suurten nostojen yhteydessä aiheuttavat hämmennystä varsinkin ikäihmisissä. Pankinjohtaja muistuttaa, että kyse on asiakkaan omasta edusta ja turvasta. Toisaalta eivät pankit muussa kuin turvallisuusmielessä seuraa, miten asiakkaat käyttävät rahojaan.
– Tiedustelut perustuvat rahanpesuun tai asiakkaan tunnistamiseen liittyvään lakiin. Kyse on myös asiakkaan turvallisuudesta, koska myös ikäihmisiä käytetään hyväksi. Esiintyyhän nykyisin yhteiskunnassa monenlaisia huijauksia kuten valepoliisipetoksia, perustelee Nykänen.

Nykäsen mukaan vastaavaa kyselyä tekevät kaikki pankkiryhmät. Seurantaan kuuluvat asiakkaan tulo- ja menovirrat ja asiakaan virallinen tunnistaminen.
– Meillä on moraalinen vastuu asiakkaasta. Kyselemme nostosta tarkemmin, jos asiakas nostaa poikkeuksellisen suuren summan tai tilitapahtumissa on jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
Mahdollisesta epäasiallisesta asiakaspalvelusta pankinjohtaja toivoo heti palautetta pankin vastuuhenkilöille ja oman pankkinsa tapauksessa suoraan hänelle.
– Joskus asiakaspalvelukokemus voi olla tulkinnallinen ja eri ihmiset reagoivat täysin samanlaiseen palveluun eri tavalla.

Käteisen käyttö

  • Käteisen käyttö on vähentynyt lähes koko 2000-luvun.
  • Vuonna 2017 käteistä tavallisimpana maksutapana päivittäisostoksiin käytti enää 18 prosenttia kuluttajista.
  • Suomen Pankki on ilmaissut huolensa, että käteispalvelujen supistuminen on tapahtunut liian nopeasti ja että osa kansalaisista jää ilman tarvitsemiaan palveluita.
  • Lähde: Finanssiala ry.