Empatiakyvytön kansakunta

Lasten hyvinvointi otetaan Suomessa vakavasti kansalaisten toimesta. Lapsiin kohdistuvat turvallisuusuhkat päätyvät helposti uutisiin ja julkisen keskustelun aiheiksi. Tämä on hyvä juttu.
Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon vähemmän huomiotamme saavat ne vakavat uutiset muualta maailmalta, jotka koskevat lasten äärimmäistä hätää.
Samaan aikaan, kun Suomen uutisrintamalla aikuisia varoitellaan siitä, että lapsia on nähty pakkasten alussa leikkimässä järvien rannoilla, osa muun maailman lapsista saa hukkua Välimereen ilman, että se tuntuu kiinnostavan meitä suomalaisia ollenkaan.

Maailman lapsia kidutetaan ja tapetaan jokainen päivä ilman mitään erityistä reaktiota uutisissa tai meissä kansalaisissa, koska kyseessä eivät ole meidän lapsemme. Itselleni on erityisesti piirtynyt mielikuviin hukkuneen kolmevuotiaan syyrialaisen pojan kuva, jossa hän oli ajautunut kuolleena Turkin rannikolle pakomatkan päätteeksi. Tätä maailman toisten lapsien tylyä kohtaloa on täydentänyt mielessäni uutiset nälkään kuolevista jemeniläistä lapsista, joiden kuolemista olemme itse vauhdittaneet Saudi-Arabiaan kohdistuneilla asekaupoilla.

Kyvyttömyytemme nähdä ristiriitoja saattaa selittyä sillä, että kuulumme maailman kuudenneksi vähiten empatiaa kokevaan kansakuntaan. Näin kerrottiin taannoin tiedelehti Journal of Cross-Cultural Psychologyssa.

Myötätunnottomuudelle on varmaankin monta selitystä aina kasvatuksesta yksilökeskeisyyden palkitsemiseen kulttuurissamme. Tästä myötätunnottomuuden alennustilasta kertovat myös valkoiseen ylivaltaan vannovat rasistit, jotka pitävät jokaista kantaväestöön kuulumatonta kuollutta lasta voittona. Tätä luotaantyöntävää ilonpitoa voi seurata lähes päivittäin sosiaalisesta mediasta.

Pidän muun maailman lasten kohtalon huomioimista tärkeänä. Nämä lapset muistuttavat meitä myötätunnosta, ihmisyyden ytimestä.

Voimme harjoitella kadotettua myötätuntoa pysähtymällä maailman lasten äärelle edes muutaman sekunnin ajaksi. Omat lapsemme täällä Suomessa ovat tärkeitä, mutta ne muut lapset eivät ole yhtään sen vähemmän tärkeitä.

Kirjoittaja on tosielämän mielensäpahoittaja.