Hanna Mari sai apua synnytyspelkopoliklinikalta

Hanna Mari Heimosen toisen lapsen laskettu aika on lokakuussa. Ensimmäisessä synnytyksessä hän joutui hätäsektioon, josta jäi trauma. Hän päätti jo ennen toista raskautta, että menee KYSin synnytyspelkopoliklinikalle. Hän kertoo saaneensa polilta paljon apua.

KYSin synnytyspelkopolilla oli viime vuonna 149 lääkärin vastaanottoa, 236 kätilön vastaanottoa ja 101 soittoa.

Kuopiolaisen Hanna Mari Heimosen toisen lapsen laskettu aika on lokakuussa. Hän on käynyt KYSin synnytyspelkopoliklinikalla kerran raskauden alkupuolella ja yksi kerta on vielä odottamassa. Pelkopolille Heimonen halusi, koska ensimmäinen synnytys ei mennyt ihan putkeen.
– Minulla ei ollut ensimmäisessä synnytyksessä toiveita ja luotin, että se menee hyvin. Lopulta jouduin kuitenkin hätäsektioon, mistä jäi huono kokemus. Jouduin olemaan sairaalassa 9 päivää ja haava ei parantunut myöhemminkään kunnolla. Synnytyksessä tapahtui paljon pieniä ikäviä asioita, joista tuli myöhemmin isoja asioita.
Pelkopolilla Heimonen on saanut käydä läpi kolme vuotta myöhemmin ensimmäisen synnytyksen, jota ei silloin käsitelty. Vaikka synnytystä ei voi täysin suunnitella, Heimosen toisen lapsen maailmaan saattamisesta on ”Excel-taulukko”.
– Toiveena on saada synnyttää alateitse. Olemme polilla kirjanneet ylös toiveeni synnytykseen liittyen ja se helpottaa jo paljon. Ihanaa on myös, että mies on saanut tulla polille mukaan.

Synnytyspelkoa ollut aina

Joissakin suomalaissairaaloissa on huomattu synnytyspelon lisääntyneen viime vuosina. KYSin lääkäri Kirsti Hännisen ja kätilö Marita Mankisen tuntuma on, ettei synnytyspelko olisi mainittavasti Pohjois-Savossa lisääntynyt. KYSin synnytyspelkopolilla (SYPE) oli viime vuonna 149 lääkärin vastaanottoa, 236 kätilön vastaanottoa ja 101 soittoa. Nykyaikana se vain uskalletaan ottaa herkemmin esille ja asia tiedostetaan myös neuvoloissa.
– Synnytyspelkoa on varmasti ollut aina, mutta ennen siitä ei puhuttu samalla tavalla. Nyt tietoa on tarjolla paljon ja pelko ilmenee monilla eri tavoilla.

Käydään läpi synnytyksen kulku

KYSin synnytyspelkopolille pääsee lähetteellä kun ottaa pelon puheeksi neuvolassa. Pelkoa pyritään hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joillekin asiakkaille riittää yksi kätilön käynti, mutta tavallisimmin käydään vähintään kerran kätilön ja kerran lääkärin juttusilla. Polilla voi käydä useamminkin riippuen, missä vaiheessa raskautta sinne ohjautuu. Usein tulevan äidin kanssa käydään läpi synnytyksen kulku ja annetaan paljon tietoa. Monille se riittää. Äideille myös soitetaan synnytyksen jälkeen ja käydään synnytys läpi puhelimessa.
– Tässä täytyy olla hyvä ihmistuntemus, koska asioita ei voi kertoa kaikille samalla tavalla. Meidän tehtävämme on kertoa faktat eri synnytystapojen hyvistä ja huonoista puolista. Informaatiota tulee antaa siten, ettei pelko lisäänny.

Pelko ei hoidu valitsemalla sektion

Pelot ovat lääkärin ja kätilön mukaan hyvin erilaisia. On tuntemattoman pelkoa ja osa taas pelkää synnytystä traumaattisen kokemuksen vuoksi.
– Haastavia ovat esimerkiksi ensisynnyttäjät, jotka tulevat polille ja sanovat heti kättelyssä, että haluavat sektion koska ovat kuulleet kauhutarinoita alatiesynnytyksestä. Synnytystavan pohtiminen kuuluu tähän työhön, mutta pelko ei hoidu sillä, että päättää ottaa sektion. Tärkeintä on hoitaa pelon syytä, Mankinen ja Hänninen sanovat.
Hänninen ja Mankinen sanovat, ettei synnytystä voi koskaan suunnitella etukäteen. Tai voi, mutta se harvoin menee suunnitelmien mukaan. Uudelleensynnyttäjän kohdalla voidaan kuitenkin ottaa huomioon edellisellä kerralla pieleen menneet asiat ja pyrkiä parantamaan niitä.

Itsekontrollin menetys pelottaa

Keskusteluissa tulee ilmi kauhutarinoita ikävästi menneistä synnytyksistä, joita on kuultu tai luettu muualta.
– On olemassa odottajia, jotka jännittävät omaa käytöstään ja pelkäävät itsekontrollin menettämistä synnytyksessä, Hänninen sanoo.
Yleistä on myös, että äiti pelkää, ettei saa sanotuksi toiveitaan tai ei tule kuulluksi synnytyksen aikana.
– Synnytyssaliin mahtuu ääntä. Emmekä me jaa reippauspalkintoja niille, jotka synnyttävät ilman kivunlievitystä koska liian kova kipu saattaa hidastaa synnytystä.