Hautajaiset pidetään yhä pienemmällä porukalla

Joskus hautajaisissa on paikalla vain seurakunnan henkilökuntaa. Kuva: Kirkon kuvapankki

Keskivertohautajaisissa on nykyään noin 30 vierasta, arvioivat Kuopion seurakuntien kirkkoherrat.

Hautajaisvieraiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana Kuopiossa ja Pohjois-Savossa. Ilmiö on huomattu kaikissa Kuopion seurakunnissa.

ALAVAN seurakunnan kirkkoherra Hannu Koskelainen sanoo, että vielä 10–15 vuotta sitten hautajaisissa oli vähintään 40–50 vierasta. Nyt lukumäärä pyörii hänen kokemuksensa mukaan 10–20 välillä.
– Poikkeuksia toki on molempiin suuntiin. Syitä vierasmäärän vähenemiseen on monia. Yksi, mikä varmasti vaikuttaa on se, että ihmiset asuvat yhä enemmän hajallaan. Ei ole yksinkertaista saada joukkoja koolle.

KOSKELAINEN kertoo lukeneensa Ruotsin puolella näkyvästä ilmiöstä, jossa kuolemaa halutaan vältellä ja siksi hautajaisista jäädään pois.
– Kuolema tuntuu vieraalta ja pelottavalta ja sitä halutaan väistellä. Rajallisuus on ilmeisesti epämiellyttävää. En osaa sanoa, näkyykö ilmiö Suomessa, mutta se on silti miettimisen arvoinen näkökulma.

TUOMIOROVASTI ja kirkkoherra Ilpo Rannankari Kuopion tuomiokirkkoseurakunnasta arvioi, että tänä päivänä normaalihautajaisissa on noin 30 henkilöä.
– Ovatko suvut pienempiä vai järjestetäänkö hautajaisia heidän ehdoilla, jotka asuvat lähellä. Hankala sanoa.

RANNANKARI uskoo, että tänä päivänä ihmisillä riittää myös enemmän ymmärrystä, jos hautajaisiin ei pääse.
– Uskon, että kaikki pyrkivät hautajaisiin tulemaan jos kutsutaan, mutta toisaalta esimerkiksi ymmärretään jos on työkiireitä tai muuta.
Järvi-Kuopion seurakunnan kirkkoherra Reijo Leino sanoo, että ennen maaseudulla hautajaiset olivat suuria tilaisuuksia, joissa oli 60–80 vierasta. Joskus jopa 200. Nykyisin hautajaisiin kutsutaan noin 30–50 henkilöä.
– Tässä on sukupolvien muutos tapahtumassa. Isot yhteiset tilanteet eivät vedä enää kuten aikaisemmin, eikä ihmisillä ole niin suurta painetta osallistua. Toki yksi iso asia on myös kustannuskysymys. Suuren väen ruokkiminen tulee kalliimmaksi.

KÄÄNTÖPUOLENA näkyy hautajaisten yksilöityminen vainajaan ja hänen muistoonsa. Leino on toisinaan huomannut, että kun väkimäärä on pienempi niin hautajaisten ydin on myös tiiviimpi.
– Kulttuurimuutoksena olen havainnut myös sen, että enää ei osteta isoja kukkalaitteita vaan ehkä vain yksi kukka. Syy on tuhkauksen yleistyminen. Nykyisin moni haluaa myös, että kukat lasketaan siunaustilaisuuden alussa eikä lopussa. Halutaan, että arkku tai uurna on kaunis eikä tarvitse jännittää kukkien laskemista koko tilaisuuden ajan.

KIRKKOHERRA Matti Pentikäinen Kallaveden seurakunnasta on huomannut, että vieraita on vähemmän etenkin arkena järjestettävissä hautajaisissa.
– Valitettavasti kappeli ei vedä määräänsä enempää väkeä yhdelle lauantaille, joten hautajaisia järjestetään tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän arkena.

MÄNNISTÖN seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen sanoo, että koska ihmiset kuolevat yhä iäkkäämpinä niin monen ystäväpiiri on jo lähtenyt tai ei kuntonsa vuoksi voi osallistua hautajaisiin. Se johtaa väistämättä siihen, että väkeä on vähemmän.
– Myös perhekokojen yleinen pienentyminen vaikuttaa. Olen myös huomannut, että hautausajat ovat välillä pitkiä, kun yritetään löytää kaikille sopiva aika. Jos hautajaisiin alkaa mennä yli 3 viikkoa kuolemasta, ei se ole suruprosessin kannalta hyvä asia.

PUIJON seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti Jaana Marjanen sanoo, että isoja hautajaisia on yhä harvemmin. Hän sanoo, että jo kuolinilmoituksissa näkee ilmiön.
– Niissä lukee hyvin usein, että siunattu lähipiirissä.

Joskus ei lainkaan omaisia

  • Kuopion seurakuntien kirkkoherroista lähes jokainen on ollut uransa aikana siunaamassa maan lepoon henkilöä, jonka hautajaisissa ei ole ollut ollenkaan vieraita.
  • Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia ja siunaustilaisuus on aina arvokas.