Hellitä jo

Soitin tyttärelleni, koska hän tulee kotiin Matkuksesta. Hän on shoppailemassa parhaan kaverinsa kanssa. Kuulemma soittaa, kun lähtevät tulemaan. Niinpä on lauantai, eikä kiire mihinkään. Jäin miettimään, miksi teemme elämästämme aikataulutettua. Jopa viikonloppuisin ja lomilla toimimme usein minuuttiaikataululla. Miten meistä tuli kellon orjia?
Leppoistamisen taito ei ole kadonnut. Tuntumani on, että mitä pohjoisemmaksi Suomea matkaa, sitä leppoisammaksi meno käy. Liekö pitkät välimatkat koulineet pohjoisen ihmisiä olemaan hötkyilemättä. Asiat kyllä hoituvat ilman kiirettä ja stressiäkin.
Kiire on päässämme ja voimme vaikuttaa siihen miten tiukaksi tai löyhäksi päivämme rakennamme. Toisaalta jotkut suorastaan ylpeilevät täydellä kalenterilla ja kiireellä. Liekö ihan tervettä?
Hyviä tapoja luoda kiirettä ovat ainakin: 1) tehdä kaikki itse, 2) luoda elämästä sarja suorituksia, ja 3) haalia tehtäviä ja luottamustoimia. Kiire voi myös olla pakokeino esimerkiksi yksinäisyyttä tai huonommuuden tunnetta kohtaan. Elämäntyylejä tietysti on monia. Tuskin jatkuva kiire kuitenkaan on kenellekään hyväksi.
Heräsimme tyttäreni kanssa tänään (lauantai) puoli yhdeksältä, peräti 11 tunnin unien jälkeen. Nähtävästi elimistö tasasi viikolla kertynyttä levon tarvetta. Hyvä niin. Levon ja palautumisen merkityksestä puhutaan niin urheilussa kuin työelämässäkin. Kova työ vaatii myös runsaasti lepoa. Moni silti tinkii unesta kiireeseen vedoten. Suo siellä, vetelä täällä.
Haasteena 24/7 yhteiskunnassa on työn ja vapaa-ajan hämärtyminen. Olisiko tulevaisuuden ihannetyöpaikka sellainen missä työkännykkää ja -tablettia tai läppäriä ei saa viedä lainkaan kotiin?
Palautuminen ja leppoistaminen nostetaan keskeisiksi työelämätaidoiksi. Työ- ja vapaa-aika erotetaan jälleen selkeästi toisistaan. Kummallakin kun on paikkansa. Omaa jaksamista kannattaa vaalia kuin ainutkertaista aarretta. Sitähän se on. Jatkuva kiire ja suorittaminen altistavat väsähtämiselle. Palauttavia hetkiä tarvitaan päivittäin. Mitkä ovat omat keinoni rentoutua? Mitä voisin tehdä oman palautumiseni parantamiseksi?

Kirjoittaja on kuopiolainen kuntokeskusyrittäjä ja ikuinen ihmettelijä.
Lähetä palautetta: kolumnit@viikkosavo.fi