Huumeiden käytön kasvu näkyy asiakaspalvelutyössä

Yrittäjä Mika Peräkorpi sanoo, että päihtyneistäkin asiakkaista 95 prosenttia tottelee puhetta. Kuva: Ismo Vornanen

Päihtyneen nukahtelu tai kontrolloimaton äänenkäyttö ovat tyypillisiä tilanteita, joihin henkilökunta joutuu puuttumaan.

 

Asiakaspalvelussa työntekijät joutuvat kohtamaan päihtyneitä ja uhkaavia henkilöitä. Pikaravintola Foodin yrittäjä Mika Peräkorpi on huomannut, että huonosti käyttäytyvät ja päihtyneet asiakkaat uskovat paremmin naisen kuin miehen sanaa. Kuopion Kauppakadun Foodi on auki aamulla kello viiteen asti.

– Meillä on yö- ja iltavuorossa 3 työntekijää. Yleensä huonosti käyttäytyvä päihtynyt asiakas tottelee paremmin naistyöntekijää kuin esimerkiksi minua. Yleensä selvitään puhumalla, mutta hälytysnappulaa joudutaan käyttämään noin kerran vuodessa, jolloin paikalle tulee vartija tai poliisi, kertoo Peräkorpi.

Peräkorven mukaan kesäisin tapahtuu uhkaavaa käytöstä vähemmän kuin pimeään pikkujouluaikaan.

– Hyvä keino motivoida on sanoa, ettei ruokaa tule, jos käytös ei parane.

 

McDonald’sin liiketoimintajohtaja Petri Linnisen mukaan Kuopion, Jyväskylän, Joensuun ja esimerkiksi Lahden turvallisuusympäristö eivät juuri eroa toisistaan. Linninen on huomannut sen, että päihtyneitä asiakkaita näkyy nykyisin myös päiväaikaan.

– Meidän jokaisessa ravintolayksikössä on tehty sopimukset vartiointiliikkeen kanssa. Pidämme vartijoiden kanssa alkupalaverin, jossa kartoitamme riskitilanteita ja miten henkilökunnan tulee niissä toimia. Työntekijät kuitenkin arvioivat itse, milloin uhka on hälytyksen arvoinen. Nykyisin päihtyneitä liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, Linninen sanoo.

Päihtyneen nukahtelu tai kontrolloimaton äänenkäyttö ovat tyypillisiä tilanteita, joihin henkilökunta joutuu puuttumaan.

– Joskus päihtynyt henkilö torkkuu pöytään, kun hän saa väsyneenä ruokaa. Tällöin työntekijät yrittävät ensin herätellä häntä tai jos se ei onnistu, henkilökunta pyytää apua vartiointipalvelulta tai poliisilta. Varsinaiset uhkaavat tilanteet ovat Kuopion kaltaisissa kaupungeissa aika harvinaisia.

 

Kuopion Vartiointipalvelun toimitusjohtaja Mika Kolehmainen sanoo, että heillä on neljä kertaa enemmän asiakkaan suojaamistehtäviä kuin kaksi vuotta sitten.

– Jokainen voi päätellä TOR-verkosta, että huumeiden tilaaminen on nykyisin yhtä helppoa kuin pizzan. Jokaisessa Kuopion koulussakin tuputetaan huumeita. Nuoret myyvät huumeita nuorille. Huumeiden vuoksi vartijat kohtaavat päivittäin väkivaltatilanteita. Tilastojen mukaan väkivaltaa kohtaavat enemmän terveydenhuollon henkilöstö ja vartijat kuin poliisi.

 

Vartijoiden suojaamisapua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Alkoholinkäyttö on vähentynyt ja tilalle ovat Kolehmaisen mukaan tulleet kovat ja uudet design-huumeet, joita ei edes huumalainsäädäntö tunne.

– Valittavasti vanhemmat ovat liian sinisilmäisiä. Jos nuori passivoituu tai jättää harrastuksensa tai jos kaveripiiri muuttuu, vanhempien pitäisi välittömästi havahtua. Hyvinvointiyhteiskunnan paapominen ei ratkaise räjähdysmäisesti kasvaa ongelmaa. Vanhempien ja koulujen pitäisi oppia laittamaan tiukemmin rajat kasvavalle polvelle.

 

Vaarallisuusaste kohoaa, jos henkilö joutuu huumeiden käytön vuoksi velkakierteeseen. Vartijoiden on harjoiteltava jatkuvasti pystyäkseen suojautumaan väkivaltaisissa tilanteissa.

– Vartijoihin on kohdistunut Suomessa jopa henkirikoksia. Vaarallisten huumeaineiden vuoksi emme koske asiakkaisiin ilman suojakäsineitä. Vaaralliset aineet voisivat kulkeutua ihon läpi verenkiertoon.