”Hyvältä työntekijältä vaaditaan sekatyömiesasennetta”

Ville Mikkanen kertoo, että pahimmillaan työntekijä suunnittelee saikkunsakin. Kuva: Ismo Vornanen

”Työnteon pitäisi olla aina houkuttelevampaa kuin korvauksien varassa eläminen”, sanoo henkilöstöpalveluyrityksen asiakkuusjohtaja Ville Mikkanen.

Smile Henkilöstöpalveluiden aluepäällikkö Ville Mikkanen valittelee, että työllistäminen ei aina onnistu, vaikka työtä olisi tarjolla. Mikkasen mielestä työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus ottaa vastaan lyhyitä muutaman viikon tai kuukauden työsuhteita vaikka pienemmällä palkalla. Työn pitäisi aina olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin korvauksien varassa eläminen.
– Joskus työntekijät laskevat tarkkaan liittojen päivärahakäytäntöjä, milloin on viisaampaa nauttia korvauksia ja milloin mennä töihin. Lyhyissäkin työsuhteissa oppii erilaisista työympäristöistä ja onhan se aina näytön paikka, kun henkilö näyttää taitojaan työnantajalle, toteaa Mikkanen.

Hyvällä näytöllä lyhyt työpätkä voi muuttua pidemmäksi työsuhteeksi, jos työntekijän asenne on kohdillaan. Mikkanen muistuttaa, että työntekijällä on tilaisuus brändätä itseään, kun hän saa työtilaisuuden.
– Hyvältä työntekijältä vaaditaan sekatyömiesasennetta. Jos esimerkiksi maalari näyttää, että hän voi tehdä purkutöitä tai osaa paneloida, henkilön arvo työnantajan silmissä kasvaa. Huonoimmillaan asenne on silloin, kun työntekijä alkaa suunnitella, milloin on fiksuinta jäädä saikulle.

Mikkanen pitää aktiivimallia sinänsä hyvänä ideana, mutta mallia pitäisi jonkin verran korjata. Ruuhka-Suomen välimatkat ovat lyhyet verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen.
– Aktiivimallissa pitäisi pohtia, milloin työntekijän muutto tai työmatkat ovat kohtuuttoman pitkiä. Me olemme järjestäneet ihmisiä töihin noin 200 kilometrin säteellä Kuopiosta.

Jos aktiivimalli edellyttää töiden tekemistä kaukana kotipaikasta, kunnilta pitäisi saada tukea edullisen asumisen järjestelyissä. Valtio voisi puolestaan tukea kuntien työllistämiseen tarkoitettuja asumispalveluita.
Hyviksi keinoiksi työllistää Mikkanen luettelee oppisopimuskoulutuksen ja oppipoika, kisälli, mestari -periaatteen.
– Parhaiten ihminen oppii työpaikalla, mutta tällöin pitää ratkaista millainen ihmistyyppi kouluttaa oppipoikaa ja millaista korvausta hän saa oman toimen ohella opettamisvastuusta.

Kuopiolaisen maalaus- ja saneerausyrityksen hallituksen puheenjohtaja Jussi Konttinen valittelee, että työvoiman ylläpitäminen vaatii aina vain enemmän byrokratiaa, vaikka valtiovalta on luvannut sitä vähentää.
– Byrokratian pyörittäminen sitoo aina vain enemmän firman toimihenkilöitä. Byrokratiaan käytetty aika on pois varsinaisesta työstä, sanoo Konttinen.

Rekrytoinnissa työnantajan on otettava huomioon työntekijän matkakustannukset ja monipuolinen osaaminen. Konttisen kokemuksen mukaan työntekijän tärkein ominaisuus on hyvä työmoraali, joka on ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla.
– Alalla yrityksen on korvattava työntekijän matkakustannukset, minkä vuoksi rekrytoinnissa painaa myös työntekijän pitkä työmatka, jos hänen kotinsa on esimerkiksi Joroisissa. Työnjohtamista helpottaa suuresti, jos työntekijä osaa kirvesmiehen töiden lisäksi esimerkiksi maalata, eristää ja laittaa ovet paikoilleen. Muuten joutuu pikkuhommissa hyppyyttämään työntekijöitä paikasta toiseen.

Konttisen mielestä julkisen sektorin työvoimatoimistot ovat aikansa eläneitä laitoksia ja hänellä on hyviä kokemuksia vuokratyövoimapalveluista.
– Ehkä perinteinen ”työkkäri” on aikansa elänyt systeemi. Oppisopimuskoulutusta pidän hyvänä järjestelmänä, kunhan siinä olisi enemmän joustoa ruuhkahuippujen ja tilanteissa, jolloin tilauskanta laskee.

Nuorisotyöttömyys ennätysalhaalla

  • Pohjois-Savossa nuorten työttömyys on alhaisempi kuin vuosiin. Näin alhaalla nuorten työttömyys on ollut viimeksi vuonna 2008.
  • ELY-keskuksen heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1 749 henkilöä, mikä on 986 nuorta vähemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2015.