”Itsenäinen Suomi, miltä se nyt näyttää? Eipä juuri miltään” – Savo-lehti raportoi itsenäisyyden ensihetkistä tarkkaan

Savon kansi 6.12.1917

Suomen itsenäistymisen ensihetket Kuopiossa eivät ainakaan lehtijuttujen perusteella olleet Kuopiossa kovin auvoista aikaa. Savo-lehden loppuvuoden 1917 uutisista ja pääkirjoituksissa korostuu huoli ”punaisen hirmuvallan” otteista.
Suomessa nähtiin nälkää ja kansakunta oli kahtiajakautunut työväestön ja porvariston leireihin. Nuorsuomalaisen Savon puoluesidonnaisuus näkyi lehden sisällössä voimakkaasti erityisesti vuoden 1918 sodan aikana. Savon mukaan kommunismi oli yhteiskunnan mätäpaise, josta oli päästävä eroon.

Aivan itsenäistymisen kynnyksellä, 24.11.1917 Savo raportoi punaisten toiminnasta otsikolla Punainen hirmuwalta – rosvojen ja murhaajien vallankumous.
Juttu on kylmäävää ajankuvaa: ”Sosialistien suurjakon aikana tapahtuneet punakaartilaisten suorittamaat rosvoukset, murhat ja väkivallantekot alkavat tulla vähäitellen päivänvaloon. Ne ovat hirvittävämmät kuin oli osattu aavistaakaan. Me olemme jo maininneet, miten miten rauhallinen mies surmataan vaimonsa edessä, miten kuuro vanhus tapetaan ruokapöytäänsä. Venäläinen sotilaskin on inhimillisempi kuin nämä punaiset roistot. Hän vie edes murhatun ruumiin vaimon pyynnöstä asuntoon.”

Savo kertoi ”punaisten hirmuvallasta” 24.11.1917

Joulukuun alussa, 4.12.1917 Savo jatkaa ajankuvaa otsikollaan: Sosialistien aseistautuminen – Kamalia puuhia Kuopiossakin.
”Jo kauan aikaa ovat sosialistimme asestautuneet kiireen kaupalla. Ne näet eivät enää kannata parlamentaarista taistelutapaa, vaan ovat vähemmistöön jouduttuaan ovat lujasti päättäneet terrorisoida tämän kansan enemmistöa asevoimalla, murha-aikeitten avulla. Kulunut, ”punainen hirmuvalta” oli tässä suhteessa alkusoittoa, kamalana huutavanäänisenä terroristien alkavasta valtakaudesta.”

Savo kertoi ympäri Suomea sattuneista hirmuteoista: ”Tuhansia ihmisiä on raahattu työväentaloille pilkattavaksi ja kidutettavaksi. Noin 49 rauhallista ihmistä on mitä raaimmalla tavalla murhattu, useimmat omista kodeistaan. Punakaartilaiset ovat kulkeneet kylästä kylään, talosta taloon ryöväten ja rosvoten. On tungettu koteihin, peloteltu ihmiset puolikuoliaiksi. Murhattujen ohjella on lukuisia ihmisiä näinä kauhun öinä tullut mielipuolisiksi. Sellaista on sosialistinen politiikka”.

Suomen itsenäistymisestä Savo uutisoi 8.12.1917 vaatimattomasti 1-palstaisen pikku-uutisen otsikolla Itsenäinen Suomi – hallitusmuotomme periaatteet.
Juttu toteaa, että ”Suomi on nyt julistettu itsenäiseksi. Tämä historiallinen teko kansamme elämästä suoritettiin joulukuun 4 pnä 1917”.
Juttu jatkui kuitenkin pessimistisenä: ”Toiveet saada Suomelle luja ja ajanmukainen hallitusmuoto eivät kuitenkaan ole suuret. Sosialistit näet ajavat edelleen sellaista politiikkaa, että maan hallituksesta tulisi vain eduskunnan toimeenpanva komitea”.
Jutussa pohdittiin: Olemmeko nyt itsenäisyytemme suurta ja pyhää lahjaa kyllin etenevät hoitamaan, niin että voimme siitä vastata sekä menneisyyden että tulevien sukupolvien edestä?

Savo uutisoi Suomen itsenäistymisestä 8.12.1917 numerossaan yhden palstan mittaisella uutisella.

Parhaiten itsenäistymisen ensituntoja kuvataan 11.12.1917 julkaistussa Savo-lehden kolumnikirjoituksessa, jonka on kirjoittanut nimimerkki Olli:
”Me vaellamme kansana Suomen itsenäisyyden aamunhohtosia. Että miltäkö tuntuu? No eipä juuri miltään. Kuuluvat siellä Helsingissä ja Turussa tosin liputtanenkin, siten juhlamieltään osoittaen. On se mahtanut juhlalliselta tuntuakin.
Kirjoitus jatkaa: ”Niin, itsenäinen Suomi miltä se nyt näyttää? Eipä juuri miltään. Punakaartit vain reuhaavat edelleet, vaeltelevat pitkin maaseutuja ryöstelemässä. Ja kaupungessa mellastavat yhä huligaanit, pitävät valtuustoa vanhittuna ja saattavat kunnallisen itsehallitomme suorastaan sen irvikuvaksi2.

Kirjoituksessa oltiin huolissaan ”punaisesta hirmuvallasta”:
”Niin itsenäistä Suomea nyt rakennetaan. Siihen kuuluu myös aseistautuminen. Sosialistit ainankin aseistautuvat kautta maan. Asevaunuja vierii edelleen lakkaamatta Venäjältä Suomeen. Näin jos rakennetaan nyt Suomen itsenäisyyttä venäläistan kiväärien varaan. Ei, sitä tietä ei Suomen itsenäisyys koskaan nouse. Nuorta vapauttamme ei osteta veljesverellä!”
Kirjoittaja jatkaa: ”Surullisena nousi Suomen itsenäisyyden aamu. Näinä muutamina hetkinä, joina itsenäisiän on eletty, on tuntunut siltä kuin emme olisikaan yhteneviä itsenäisyyttämme jäljittämään, vaan että meidän lopullinen kohtalomme on sortua loputtomaan anarkiaan. Ja niin käy, ellei järjestäytynyt työväestö nouse, elleivät sosialistit suoraan asetu vastustamaan huligaanien mellastusta ja mielivaltaa”.

Nimimerkki Ollin kolumnikirjoitus kuvaa hyvin itsenäistymisen ensituntoja Kuopion näkökulmasta.

Kirjoittaja oli huolissaan Kuopiossa olevasta, sosialistien hallussa olevasta asevarastosta, joa oli sijoitettu työväentalolle. Siellä oli kirjoituksen mukaan 500 kivääriä ja 50 000 patruunaa: ”Parasta, että nämä murha-aseet sijoitetaan johonkin puolueettomaan paikkaan jollon yhteiskunta vasta voi luottaa ettei niitä väärinkäytetä. Yhtenäistä suomea ei rakenneta murha-aseilla ja on se on vastuutemm”e.

Lue lisää Savo-lehden historiasta täältä.

Muita uutisotsikoita vuodelta 1917

Savo-lehdessä oli itsenäistyisen aikaan monia muitakin uutisia:

  • 24.11.1917: Puijon mäki laitetaan laskukuntoon jo huomiseksi.
  • 11.12.1917: Siviiliavioliitto. Laki astuu voimaan ensi tammikuun 1. päivänä.
  • 29.12.1917: Lehdessä kerrottiin edesllispäivän valtuuston kokouksesta, jossa oli käsiteltävänä työttömyyden torjumista Kuopiossa:
  • Valmisteluvaliokunta oli tehnyt ehdotuksen sataman laajentamistöiden suorittamisesta hätäaputyönä ehdottaen makasiinirakennusta ja laiturimuurin rakentamista. Valtuusto antoi rahatoimikamarin tehtäväksi suunnitella myös uusia hätäaputöitä ja tehdä niistä selvitystö valtuustolle.
  •  Lehti uutisoi, että valtuusto myönsi Kuopion luistinseuralle 33 000 markkaa sillä ehdolla, että koululaiset saavat käyttää rataa koko kaudella. Valtuusto päätti mysö myöntää kaupungintalon juhlasalin Lasten Ystäväin Yhdistykselle tammikuun 17. päivänä iltajuhlia varten.

 

”Paljon työtä vaaditaan, ennen kuin itsenäisyysajatus on saatu pysyvästi syöpymään tämän kansan tietoisuuteen"

Savo-lehden pääkirjoitus 11.12.1917 linjasi lehden näkökulmaa itsenäisyyteen:

Tällaisena aikana on vastustamattoman voimakaana suomalaisten sisimmästä kansansielusta kohonnut huuto: Suomi itsenäiseksi! Ja tämä kansan vaatimus on nyt toteutettu eduskunnan ja hallituksen yhteisvoimalla. Mutta itsenäinen Suomi on vasta julkistettu. Paljon työntä ja tointa vaaditaan, enen kuin se käytännössäkin on toteutettu, ennen kuin isenäisyysajatus on saatu pysyvästi syöpymään tämän kansan tietoisuuteen. Tämä valistustehtävä on etusijalla sanomalehdistön velvollisuus. Ja siinä Savokin tahtoo olla eturivissä uuraimpana raivaajana.

Itsenäisyytemme lujin turva on järjestetty, lainalainen yhteiskunta. Anarkia ja sekasorto ovat vaarallisimmat vastustajat. Tällaisia ilmiöitä vastaaan tulee Savo taistelemaan. Voimakkain keino on siitä tarmokas, heltymätön yhteiskunnallinen valistus- ja uudistustyö, jonka päämääränä on turvata kaikille Suomen kansalaisille tyydyttävä taloudellinen elämismahdollisuuus ja henkinen edistystä.

Suomen kansan itsenäisyysvaistojen kehittäminen itsetietoisudeksi suomalaisen kansallistunnon kohottaminen, horjumaton yhteiskunnallinen uudistustyö kaikilla aloilla – siinä Savon päömäärät. Savon maalaisväestön asian ajaminen on Savon perustamisesta asti ollut erityisesti sen sydämellä. Kuluneet sotavuodet ovat kuoraantuntuvasti osoittaneet maanviljelysväestön merkitystä maalle. Siksi Savo edelleenkin tulee ajamaan tarmokkaasti Savon maatalouden suurta asiaa, maatalouden noususta on vain Suomen ponsi ja pohja.

Kunnallisia ja taloudellisia asioita, valistusta ja edistystä tulee Savo seuraamaan valppaasti. Uutispuoleen uhrataan entistä enemmä huolta ja työtä.

Kun Savo nyt lähtee 40-vuottaan taivaltamaan, uskaltaa se vedota Savon kansaan. Liittykää lujasti Savon ympärille koko Savonmaan onnea ja menestystä valvomaan, luomaan tälle kansalle suurta ja mahtavaa tulevaisuutta, tulevaisuutta, joka tähtää kauas ja korkealle.