Jari Kyllönen ei tärkeile

Tuore apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen kertoi torilla näkemyksiään Kuopion tulevaisuudesta. Kuva: Ismo Vornanen

Tuoreen apulaiskaupunginjohtajan mielestä isojen investointien eteneminen on myös peruspalveluiden etu.

Toukokuussa valittu Kuopion uusi apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen on leppoisan oloinen ja tärkeilemätön mies, joka on parhaimmillaan vuorovaikutustilanteissa. Kyllönen sanoo välttelevänsä vastakkainasettelua ja suhtautuvansa ja eri asemassa oleviin ihmisiin tasavertaisesti.

KYLLÖSEN arvion mukaan Kuopion tämänhetkiset vetovoimahankkeet ovat sujuvassa valmisteluputkessa. Kärkihankkeiden ulkopuolelta hän nostaa esille mielenkiintoisen vision.
– Kaupunkina kannustamme torin seudun kiinteistöjen omistajia pohtimaan kävelykatujen ja miksei myös alatorin kattamista. Se toisi keskustaan ympärivuotista elämää, pohtii Kyllönen.

MENNEINÄ vuosina esimerkiksi Puijosta ja Keskuskentästä on tullut ikuisuusprojekteja. Ideat toistensa jälkeen ovat kaatuneet kilpailevien näkemyksien ristitulessa. Nyt näille kaupungin kiistellyimmille paikoilla on tulossa hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ex-kiinteistöjohtaja Kyllönen katselee kaupunkia kokonaisuutena. Puijo Areenan ja Keskuskentän tapahtuma-areenan kaltaiset hankkeet edistävät strategiaa 200 000 asukkaan ”Hyvän elämän pääkaupungista”.
– Kyllä vetovoimaiset hankkeet tuovat kaupunkiin uutta väkeä, opiskelijoita, yrityksiä ja elinvoimaa. Tämä taas poikii verotuloja peruspalveluihin. Lisäksi liikunta- ja kulttuuri-investoinnit edistävät terveyttä.

SAVILAHTI on kaupungin tärkein kärkihanke. Nyt kun Savilahden rakentaminen on käynnistynyt, on eri osapuolten välille rakennettava toiminnallinen yhteys.
– Seuraavaksi Savilahteen on luotava yritysten, oppilaitosten ja tutkimuksen välille toimintamalli, joka tuottaa kansainvälisiä innovaatioita ja työpaikkoja. Kun ammatillinen koulutus siirtyy Mölymäeltä Savilahteen, alkaa Mölymäen rakentaminen.

MONET kaupunkitutkijat näkevät, että yhteisöllisyyttä tukevilla toimenpiteillä erottuvat Suomen vetovoimaisimmat kaupungit muista. Esimerkiksi liikenneratkaisut ovat murroksessa eikä kaupunkeja rakenneta enää autojen ehdoilla.
– Toisista kaupungeista pitäisi erottua ja kehittämisen pitäisi olla uniikkia. Meidän pitäisi entistä enemmän saada nuoret mukaan kaupungin kehittämiseen ja kuunnella heidän ja muidenkin asukkaiden tarpeita.

KUUMAN kerroskorkeuskeskustelun Kyllönen kuittaa diplomaattisesti toteamalla, että korkeat tornit sopivat tietyille alueille, mutta niiden paikat on harkittava tarkasti.
– Kuopionlahti on tärkeä matkailun ja kulttuurin tukikohta. Kyllä sille alueelle tavoitellaan näyttävää maamerkkiä.
Kuopiossa on useita kaupunkikuvaa muuttavia täydennysrakennuskohteita, kuten Kuntolaakso-Hatsala, jonne ollaan parasta aikaa rakentamassa uimahallia ja koteja 2500 asukkaalle sekä saneeraamassa jäähallia. Mölymäelle nousee Kuopion Manhattaniksi ristitty asuinalue noin 3000 asukkaalle. Asuntorakentaminen alkaa Mölymäellä vuonna 2019.

KYLLÖNEN näkee Kuopion kärkihankkeet ”Hyvän elämän pääkaupungin” tekijöinä. Uusilla hankkeilla tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä 13 000 uutta asukasta, 7 000 opiskelijaa ja 9 000 työpaikkaa ja asuntoa.