Joogasota etusivun uutinen vuonna 1974

Nykyinen ”trendilaji” jooga kirvoitti voimakkaita mielipiteitä vuoden 1974 Viikkosavon etusivulla. Rovasti oli sitä mieltä, että jooga ei sovi kristityille.

Myös esimerkiksi Kuopion värikäs kausi sai paljon palstatilaa.

Nykyajan trendiharrastus jooga on ajanut savolaiset väittelemään keskenään vuonna 1974. ”Uusi lähetysmuoto vai terveyden lähde? Kiuruvedellä on noussut kansalaisopiston joogapiirin tiimoilta kansanliike, joogan puolustajat ja vastustajat. Viimemainituista on nimekkäin rovasti Viljo Porkola, innokas kävelijä ja kuntohiihtäjä.” Porkolan mielestä jooga ei sovi kristityille. Jooga on hänen mukaansa lähtöisin pakanallisesta uskonnosta, ja on sinänsä itämaisen uskonnon harjoitusta. Porkola on itsekin kokeillut joogaa.
– Lopetin, kun huomasin sen vievän harjoittajansa pois kristillisestä sanomasta.
Porkola suosii mieluummin kansallisia omia urheilumuotojamme, kuten juoksua, kävelyä, hiihtoa, soutua, pyöräilyä ja uintia.

Joogaliiton tuolloinen puheenjohtaja Elvi Saari oli eri mieltä Porkolan kanssa. Hän sanoo, ettei jooga ole sidottu mihinkään uskontoon, vaan Suomessa se on kasvatusmenetelmä, joka koskee fyysistä ja mielenterveydellistä kasvatusta.
– Ja jumala paratkoon, sitä tarvitaan tässä maassa!

Vuonna 1978 Kuopion jäähalli oli rakenteilla. Lokakuun 26. päivänä Viikkosavossa kirjoitettiin, kuinka seuraavana syksynä Kuopiossa pelattaneen jääkiekkoa jo katon alla. Tuolloin Kuopion jääkiekkoilun korkein sarjataso oli II-divisioona, jonka pohjoislohkossa Kalevan Pallo kamppaili. Jäähallin myötä jääkiekkoilun on todettu paikkakunnalla kohoavan nopeasti, kuten kävi Oulussa ja Vaasassakin. Samaa povattiin myös Kuopioon: Kuopiolaiset tulevat ennen pitkää kilvoittelemaan paikasta auringossa, eli SM-liigassa.
Kuopion tuolloinen jalkapalloväki odotti hallin valmistumista ”pelonsekaisin tuntein”. Jalkapallo oli ollut Kuopiossa täysin ylivoimainen kaikkiin muihin urheilumuotoihin nähden vuosikymmeniä. Jäähallin myötä tilanteen odotettiin normalisoituvan, eli jalkapallon laskeutuvan ”lajiksi muiden joukossa”, sillä osa katsojista varmaan siirtyisi jääkiekon puoleen.
Tällä hetkellä jäähalli on valmistumassa peruskorjauksesta, ja liigakausi pääsee alkamaan remontoidussa hallissa 14.9.2018.

Lokakuun 20. päivänä vuonna 1972 Viikkosavon etusivulla oli kuva kahdentoista pullon rivistä. Siinä esiteltiin kuopiolaisten suosituimmat juomat, eli mitä Alkosta ostettiin tuolloin eniten. ”Ehdottomat suosikit ovat Votka ja Koskenkorva. Kuten kuvasta näkyy, mahtuu kahdentoista suosituimman joukkoon vain yksi mieto viini kaikesta kampanjoinnista huolimatta. Vai olisiko parempi sanoa, että kampanjoinnin ansiosta.”

Juomauutisen kanssa samassa lehdessä oli myös juttu ostikolla: ”Tervetuloa värikäs Kuopio…”. Siinä uutisoitiin, kuinka Kuopion vanhat puutalot ovat saamassa uudenlaista ilmettä. ”Se alkoi kaupungin kiinteistöistä, jatkossa myös yksityiset ovat tulossa mukaan. Kaupungin virastossa on ’virallinen värisilmä’ eli virkamies, jonka tehtäviin kuuluu maalattavien rakennusten värien hyväksyminen tai hylkääminen. Kysymys on siitä, että värillinen kausi voisi johtaa värien anarkiaan, ellei olisi kontrollia. Pian oltaisiin siinä, ettei kukaan voisi liikkua ulkosalla ilman himennettyjä laseja. Olisi värien holtitonta kirjavuutta. Mauttomuutta. Tolkuttomuuttakin.” Värikäs aikakausi nähtiin kuitenkin positiivisena kehityksenä niin sanotun vaalean kauden jälkeen, jolloin puutalot näyttivät latteille, sillä väreillä ei tuotu esiin niiden erikoispiirteitä.

Kuopion kaupungintalon entisöinti valmistui vuonna 1978. Siitä oli tuolloin Viikkosavossa iso juttu, ja entisöintiurakkaa nimitettiin 1970-luvun suurimmaksi kulttuuriteoksi Kuopiossa. Asennekysymyksenä sen kerrottiin vetävän vertoja kirjastotalon tai uimahallin rakentamiselle. Vuoden 1974 entisöinti oli tuohon aikaan kolmas kaupungintalon suurempi remontti. 1910-luvulla tehtiin läpimaalaus, jolloin suurin osa alkuperäisistä koristemaalauksista pantiin piiloon. Tämänkertaisessa remontissa niitä haluttiin jälleen saada esille.

Talon saneerausta pitkitettiin ja pitkitettiin, sillä rahaa ei ensin tuntunut löytyvän. Sitten ilmaantuivat pakottavat syyt. Nimittäin kaupungintalon epävarmat sähkölaitteet. Talossa saattoi olla viikoittain pieniä tulipalon alkuja. Samoin LVI-varusteet olivat erittäin huonossa kunnossa. Saneerauksen yhteydessä kaupungintaloon rakennettiin ilmastointi, jota ei aiemmin ollut lainkaan. Saneerauksen kokonaiskustannusarvion kerrottiin olevan noin 3,8 miljoonaa markkaa.

”Kuopion lappuliisat keräsivät palkkansa ja 22 000 mk päälle. Tuhanteen jos toiseenkin nousi niiden autojen määrä, joihin kaksi lappuliisaa jättivät viestinsä, ilmoituksen kahdenkympin pikavoitosta.” Näin uutisoi Viikkosavo 10.1.1974, kun lappuliisat olivat tehneet työtään 7 kuukautta. Pysäköinninvalvoja ehdotti, että ylimääräisen rahan voisi käyttää tulkinnanvaraisten liikennemerkkien ja ajoratamerkintöjen parantamiseen, sekä lisätyövoiman palkkaamiseen. Seuraavalle vuodelle budjettia nostettiin niin, että tuloja arveltiin saatavan noin 20 000 markkaa lisää, kun käytössä olisi ensimmäinen täysi vuosi.
”Lappuliisat ovat verraten rauhassa saaneet tehdä työtään. Joskus lentää herja tai tupakantumppi perään, mutta käsiksi ei vihaisinkaan ole käynyt. Eikä pidäkään, sillä virkapukuiseen lappuliisaan tarraaminen on virkamiehen väkivaltaista vastustamista. Rikosoikeudellisesti paha juttu.”

Samaisessa tammikuun lehdessä kerrottiin, että Kuopioon on valmisteilla kolmannen alkoholiliikkeen perustaminen. Alkon paikaksi suunniteltiin alustavasti esimerkiksi Puijonlaaksoa. Artikkelissa kerrotaan, että Kuopio on ollut kahden alkoholiliikkeen varassa jo vuosikymmeniä. Varsinkin juhlapyhiä edeltävinä viimeisinä aukiolopäivinä on näiden liikkeiden palvelukapasiteetti havaittu riittämättömäksi. Näin etenkin Savonkadun myymälässä, jonka eteen muodostuu vilkkaimpina päivinä herkästi jopa jonoja.