”Kaatunutta maitoa ei kannata alkaa itkeä”

Finnpulpin alueen kaavaa joudutaan tarkastelemaan uudestaan. Finnpulpin oli tarkoitus sijoittua kuvassa keskellä näkyvälle alueelle. kuva: Olli Herranen

Finnpulpin kohtalosta huolimatta Kuopiolla on edessään monipuoliset kasvun mahdollisuudet.

Ei ole minkäänlaista syytä lamaantumiseen tai henkisen voivottelun pitkittämiseen, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen toteaa.
Korhonen viittaa tällä Finnpulp-hankkeen kariutumiseen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Finnpulpille ympäristölupaa ja perusteli päätöstään muun muassa Kallaveden ekologisella tilalla.
Pulinat pois -tunnelmissa olivat Korhosen lisäksi myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Raassina, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä ja kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Näin tässä kävi, totesi myös Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.
– Kaatunutta maitoa ei kannata ruveta itkemään, Sari Raassina puolestaan toteaa.

Viikkosavon haastattelemat henkilöt ovat kaikki vakaasti sitä mieltä, että Kuopio on edelleen vetovoimainen kaupunki, joka voi houkutella uusia yrityksiä, ja tarjoaa laajentumisen mahdollisuuksia jo olemassa oleville yrityksille.
Toki Finnpulpin kariutuminen tuli yllätyksenä ja harmitti, mutta nyt katsotaan eteenpäin.
Kaupunginjohtaja Pirhonen arvelee, että Finnpulpille kaavoitettu alue Sorsasalossa joudutaan ottamaan uudelleen tarkasteluun. Raassinan mielestä Kuopio tarvitsee jatkossakin suurikokoisia teollisuustontteja, joten alueelle löytyy käyttöä jatkossakin.
Raassina on huolissaan nuorten muutosta etelään. Liikenneyhteyksiin Raassina toivoo parannusta niin Viitostien, Savon radan ja lentoliikenteen tarjonnan osalta.
– Itä-Suomi on jatkuvasti ollut ”mopen osilla” oli hallituksen väri mikä tahansa.
Maakuntajohtaja Marko Korhonen on luottavaisempi tulevaisuuden suhteen. Pohjois-Savo on edelleenkin Suomen kärkimaakuntia ulkomaanviennin osalta.
Kuopiosta Korhonen sanoo, että kaupungin vahvuuksia ja kasvukohteita ovat muun muassa yliopisto, yliopistosairaala ja Savilahden terveysteknologian ja hyvinvointiklusterin yritykset ja hankkeet.

Ensi vuonna julkistetaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Korhonen uskoo, että viimeistään tässä suunnitelmassa on mukana Kuopion ja koko maakunnan kannalta tärkeitä hankkeita. Sellainen on muun muassa Viitostien parantaminen Kuopiosta Leppävirralle.
Väylävirasto on varannut Kuopion ratapihan uudistamiseen tälle vuodelle noin 200 000 euroa suunnittelurahaa.
Kuopion ratapiha toimintoineen halutaan viimein tuoda tähän päivään. Ratapihaa ei saa museoida, Korhonen sanoo.
Myöhemmässä vaiheessa tarvitaan Itä-rata eli itäisen Suomen nopea rautatieyhteys. Ensi alkuun kunnostusta kaipaa Savon rata.

Australian Melbournen helteistä lomamatkaltaan puhelimitse tavoitettu Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren uskoo myös lujasti Kuopion mahdollisuuksiin.
Toimialoja on Kuopiossa reilusti enemmän kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa.
Aikio-Tallgren sanoo, että juuri nyt on oikea aika Itä-Suomelle ja Kuopiolle niin rata- kuin myös tiehankkeiden osalta. Siinä vaaditaan itäsuomalaisittain yhteisen sävelen löytymistä.
Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä kertoo, että Kuopiolla on edessään ihan hyvät tulevaisuudennäkymät. Lähiaikoina valmistuu monia merkittäviä rakennuskohteita, kuten muun muassa uimahalli–jäähalli, vierasvenesatama ja kirjasto–museo.
Aseman seudulle rakennettava Kuopion Portti tarjoaa valmistuttuaan upeaa asumista ja tilaa yrityksille.

Maakuntajohtaja Marko Korhonen. Kuva: Juha Poutanen

Finnpulp ei saanut ympäristölupaa

Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saanut ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus perusteli kielteistä päätöstään muun muassa Kallaveden ekologisella tilalla.
KHO hyväksyi haitankärsijöiden ja ympäristönsuojeluyhdistysten valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset.
Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomionsa muun ohella Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla oli myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Weser-tuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi.