Kallaveteen tutustutaan tänä kesänä opasristeilyillä

Kaleva-laiva lähdössä vesille vuonna 1907. Kuva: Kuhmu / Victor Barsokevitsch

Kallaveden saaret pitävät sisällään mitä erilaisimpia tarinoita.

”Kallavesj, Kallavesj, järvii järvi…”. Oli kyseessä värikkäät historialliset kertomukset tai fiktiiviset tuotokset, voi Kallavettä pitää yhtenä tarinoiden runsaudensarvena. Historialliseen tarinavarantoon tutustutaan tulevan kesän Kallavesi-teemaristeilyillä. Herkullisimpia kertomuksia löytyy Kallaveden lukuisista eri saarista.
Kallavesi-nimen arvoituksellisia alkuperiä on selvitetty ja arvailtu ahkerasti. Nimistöntutkija Alpo Räisänen on nähnyt ”kalla”-sanan todennäköisimmiksi selityksiksi korkean rantatörmän ja tietynlaisen kasautuneen jääröykkiön. Germaanista alkuperää oleva sana on yhdistetty Pohjois-Savon suurimpaan järveen kenties sen jyrkkien rantojen vuoksi.

ULJAAT rannat avaavat näkymät Keski-Kallaveden saaristolle, joka on kautta aikain ollut suosittu kuopiolaisten virkistysalue. Risteilyt kiertävät reitin satamasta Rönöön, Lehtoniemeen ja Luhastensalon kautta Kaijansaloon ja Säyneensaloon. Jokaisella saarella on oma historiansa, omat asukkaat ja omat erityisyytensä. Monilla saarista on tänä päivänä kesämökkejä ja Säyneensalossa asuu vakituisesti vielä yksi perhe.

KUOPIOLAINEN Kaija Lipponen, Kuopion Oppaat ry:ssä toimiva ja yksi kesän risteilyjä luotsaavista oppaista näkee Kallaveden tarinoiden annista kiinnostavimmiksi ihmisiin liittyvät asiat. Yhtenä nostona Lipponen ottaa esille tarinan sataman edustalla sijaitsevan Vasikkasaaren eriskummallisesta asukista.
– Pienessä Vasikkasaaressa asusti 1800-luvun loppupuolella muuan Taavetti Savolainen. Hänen kerrottiin olevan luonteeltaan erityisen pahansisuinen tapaus. Taavetti asui saaressa ja hätisteli aseen kanssa saareen tulijoita, Lipponen kertoo.

HIETASALON länsipuolen hiekkarannat ja kaunis luonto ovat tehneet saaresta yhden kuopiolaisten suosikkipaikoista kesäpäivien viettoon. Sirpa Kähkönen otti saaren tapahtumapaikaksi kirjassaan Hietakehto. Hietasalo on kirjan hahmoille jatkosodan aikana paikka, jota käsitetään turvasatamana, eräänlaisena paratiisina. Kähkösen Kuopio-sarjaan kuuluva teos tekee osallaan kunniaa Hietasalon luonnolle.
Karhonsaari on Lipposen mukaan ”aarreaitta”. Saarelta löytyy 90 erilaista puu- ja pensaslajiketta. Saaressa toimi Kymi-yhtiön höyrysaha vuosina 1875–1910, minkä jälkeen saarta käytettiin metsänhoitajien kesänviettopaikkana. Karhonsaari toimi myös Suomen sodan aikaisena tähystyspaikkana vuonna 1808 sen korkeiden kalliorantojen vuoksi.

TARINOITA on enemmän kuin yhden tai kahdenkaan sisävesiristeilyn edestä. Kaija Lipposen mukaan Kallavesi-risteilyjen fokus on Kuopion keskustaa lähimmissä saarissa niiden kaupunkihistoriallisen annin takia. Ensimmäistä kertaa elävän oppaan johdolla vedettävät risteilyt ovat Kuopiossa ainutkertaisia. Tavoitteena on tuoda syvempää tietämystä kuopiolaisille tärkeästä Kallavedestä.
– Me suomalaiset ollaan vähän insinöörikansaa. Kun puhumme Kallavedestä, puhumme sen ominaisuuksista emmekä siitä kokemuksena. Luontoarvot ovat vahvassa nousussa, ollaan siinä mielessä Kallavesi-risteilyjen kanssa oikean asian äärellä, Lipponen pohtii.

KUOPION Roll Risteilyjen ja Kuopion Oppaiden yhteistyössä järjestämät risteilyt alkavat kesäkuun lopussa. Opastetut Kallavesi-risteilyt kulkevat perjantai-iltapäivisin. Aiemmista sisävesiristeilyistä poiketen kohderyhmänä on painokkaammin myös kuopiolainen kesäkansa.
– Kallavesi on hyvin tärkeä asia kuopiolaiselle identiteetille, Lipponen sanoo.