Kärkihankkeet tuovat Kuopioon 15 000 työpaikkaa

Elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen katselee virastotalon parvekkeelta: ”Kuopion keskusta kasvaa muun muassa terassilta näkyvälle Mölymäelle, jonne nousee Kuopion Manhattan.”

Uusi elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen on analyyttinen joukkuepelaaja, joka oppi paljon edeltäjältään Heikki Ryynäseltä.

 

Jukka Pitkänen aloitti elinkeinojohtaja Heikki Ryynäsen seuraajana 1.6.2017. Diplomi-insinööri Pitkänen on työskennellyt aiemmin Kuopion kaupungin yrityspalvelussa yritysasiamiehenä sekä Kuopio Innovation Oy:n toimitusjohtajana.

Hän oli jo muuttamassa Kuopiosta pois, kun Ryynänen houkutteli pätevän miehen kaupungin palvelukseen. Pitkänen on viettänyt lapsuutensa Kurkimäessä. Hän asuu nykyisinkin isovanhempiensa maille rakentamassaan omakotitalossa, lapsuutensa sielunmaisemassa.

Jatkoa Kuopion kasvutarinalle

Joukkuepelaaja, analyyttinen ja helposti lähestyttävä elinkeinojohtaja oppi matkan varrella Ryynäsen toimintatapoja sekä kaupungin organisaation sisällä että sidosryhmätyössä. Pitkänen luottaa kuitenkin persoonana omaan tyyliinsä. Hän ei aio olla Ryynäsen kopio, vaikka paljon oppikin entiseltä aisapariltaan.

Pitkänen haluaa jatkaa määrätietoisesti 2000-luvun alusta alkanutta Kuopion kasvutarinaa. Hän laskeskelee, että Kuopion tulevissa kärkihankkeissa on tulossa noin 15 000 uutta työpaikkaa ja uusia asuntoja valmistuu yli 11 000 asukkaalle vuosina 2017–2030.

– Savilahti lienee merkittävin kaupunkirakennehanke sitten Saaristokaupungin. Savilahteen tulee yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitoksen jättimäinen yhteiskampus. Tämä tietää 13 000 työpaikkaa, 15 000 opiskelijaa ja 600 asukasta. Meillä on Savilahdessa myös 10 000 neliötä luolastoa alueen hyvinvointi- ja liikuntapalveluja varten, sanoo Pitkänen.

Puijo kehittyy

Kaupunki kasvaa kantakaupungin hankkeiden lisäksi Tahkovuoren matkailusta. Pitkäsen ajatuksissa myös Puijon lakialue, Antikkala ja urheilulaakso lisäävät Kuopion vetovoimaa.

– Antikkalaan olemme saamassa toisen rinteen ja parantuneet palvelut, Puijo Areena ja hotellihanke vilkastuttaisivat urheiluelämää ja Puijon laelle ollaan tekemässä asemakaavaa, jonka on tarkoitus tukea yrityselämää. Tahkovuori on sitten vielä oma ympärivuotinen kehittämiskohteensa.

Kaupunkikeskusta laajenee ja elävöityy, kun Savilahden, Mölymäen, aseman seudun, Kuntolaakso–Hatsalan, Kuopiolahden ja sataman suunnitelmia aletaan toteuttaa.

Päätös Finnpulpista ensi vuonna

Jukka Pitkänen uskoo vakaasti biosellutehdas Finnpulpin rakentamiseen vuonna 2020. Tällöin rakentamispäätös pitäisi saada vuoden 2018 aikana.

Elinkeinojohtaja on seurannut useita vuosia Finnpulpin puuhamiesten toimintaa, mikä on vain vahvistanut käsitystä siitä, että pääomarahoituksen kerääminen onnistuu tavoiteaikataulussa.

– Kaikki eivät vieläkään ymmärrä Finnpulpin aluetaloudellisia vaikutuksia. Kokonaistuotos olisi 1,2 miljardia euroa ja yrityksen liikevaihto 800 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon kuntien verotulot kasvaisivat liki 10 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset ulottuisivat ikärakenteen tervehtymiseen, palvelujen laatuun ja Kuopion seudun suhteellisen aseman parantumiseen Suomessa.

Pitkäsen mukaan Finnpulp lisäisi Pohjois-Savon bruttokansantuotetta 8 prosenttia. Hanke parantaisi työllisyyttä ja lisäisi oppilaitosten koulutustarvetta.

–Pidemmällä aikajänteellä uskon, että tehdashanke vetää perässään  alueelle myös muuta teoliisuutta ja synnyttää tutkimuslähtöistä yritystoimintaa, Pitkänen sanoo.

Kuopion kärkihankkeet 2017-2030

Savilahti: 1,5 mrd. e / 13 000 työpaikkaa / 15 000 opiskelijaa / 6000 asukasta.

Mölymäki: 500 milj. e / 2000 asukasta.

Kuntolaakso-Hatsala: 400 milj. e / 2000 asukasta.

Asemanseutu: 210 milj. e / 400–500 asukasta / 600-1000 työpaikkaa.

Kuopiolahti ja taidekampus: 130 milj. e / 600 opiskelijaa / 100–200 asukasta.

Sairaalakatu: 120 milj. e / 800 asukasta.

Finnpulp biotuotetehdas 1,4 mrd. e / tehtaassa 200 työpaikkaa, välillisesti 1500 työpaikkaa Pohjois-Savoon.