Karvatupsu muovipussissa voi pelastaa kadonneen lemmikin

Elisa Martikainen (vas.) ja Merja Tolvanen ovat ensimmäistä kertaa tutustumassa etsijäkoiratoimintaan Tuija Niskasen opastuksessa Vainu Eläinetsijäkoirat ry:n koulutustapahtumassa Kuopiossa. Tolvasen Bobby-koira löysi maaliin helposti.

Etsijäkoirat ovat kadonneiden lemmikkieläinten etsimiseen koulutettuja koiria. Toiminta voi olla myös antoisa harrastus.

Lemmikin karkaaminen on omistajalle usein kova paikka. Sen tietää myös Vainu Eläinetsijäkoirat ry:n kouluttaja Tuija Niskanen.
–Helposti syntyy paniikki, ja ensimmäinen impulssi voi olla lähteä juoksemaan karkurin perään sen nimeä huutaen. Se on kuitenkin iso virhe.

ELÄIN ei karatessaan ole oma itsensä, vaan kaikki liikkuva on sille uhka. Edes tuttujen ihmisten ei siis kannata lähteä perään, jottei lemmikki karkaa entistä kauemmas kotoa.
–Samasta syystä katoamisilmoituksissa pitäisi pyytää vain näköhavaintoja. Usein ihmiset haluavat auttaa etsinnöissä, mutta lemmikin näkökulmasta nämä etsintäpartiot ovat vain syy jatkaa pakenemista.

JAHTAAMISEN sijaan lemmikki pitäisi yrittää houkutella katoamispaikalle, jonne asetetaan tutun hajun lähde, kuten eläimen peti, ja hieman ruokaa. Lisäksi sinne tehdään kohtisuoria, kilometrin mittaisia hajujälkiä eri suunnista.
–Sitten kannattaa ryhtyä grillaamaan. Ruoan haju rauhoittaa karkuria ja ohjaa sitä oikeaan suuntaan. Usein se palaa, kun huomaa tunnelman rauhoittuneen.

MIKÄLI lemmikkiä ei omin avuin tai asiantuntijoiden neuvoilla löydetä, tai tilanne on muuten eläimen terveydentilan kannalta kiireellinen, avuksi voi tulla vapaaehtoinen etsijäkoirakko. Etsijäkoirat on koulutettu paikantamaan eläin lähtöhajun perusteella, mutta kuitenkin sen verran kaukaa, ettei karkuri pelästy.
–Meillä koulutus kestää kolme vuotta. Sen jälkeen pääsee tositoimiin, mikäli koira on siihen valmis, mutta treenaaminen jatkuu.

LÄHTÖHAJU voi olla esimerkiksi kaulapanta, peti tai lelu, mutta parhaiten toimii jokin eläimestä irronnut, kuten karvatuppo, rähmä tai kynnen palaset. Käärmeillä toimii vaikka luotu nahka, tai ylipäätään terraariossa asuvilla eläimillä jokin tavara terraariosta.
–Etsintää helpottaa suuresti, jos lähtöhajussa ei ole muita hajuja, varsinkaan muista eläimistä. Siksi jokaisella lemmikinomistajalla olisi hyvä olla tallessa puhdas hajunäyte pahan päivän varalle.

 

: Tuija Niskanen harrastaa etsijäkoiratoimintaa kolmen koiransa kanssa. Nyt treenaamaan pääsi Cara, joka on jo melkein etsintävalmis. Se osaa erottaa kahdesta lähtöhajusta sen, jonka lähde on lähistöllä.

HAJUNÄYTETTÄ, kuten karvatupsua, voi säilyttää muovipussissa, joka on ilmatiiviissä lasipurkissa tai toisessa muovipussissa. Näytteeseen kannattaa laittaa myös päivämäärä, sillä se tulisi vaihtaa uuteen neljän kuukauden välein.
–Mikäli puhdasta näytettä ei ole, tilanne on koiralle haastavampi. Ne on kuitenkin koulutettu tunnistamaan myös sekanäytteitä, eli koira osaa tunnistaa sen hajun, jonka lähde paikalta puuttuu.

ENITEN etsijäkoirilla etsitään koiria ja kissoja, mutta jonkin verran myös muita karkureita. Keväisin koiria työllistävät kilpikonnat, kun omistajat laittavat niitä ulos heräilemään talvihorroksesta. Niskanen on ollut etsimässä myös esimerkiksi hevosia, lampaita ja matelijoita.
–Kissat ja käärmeet löytyvät toisinaan sisältä asunnosta. Kerran esimerkiksi eräs koirakko löysi käärmeen omistajan runkopatjan sisältä.

KUOPIOSSA olisi Niskasen mukaan tarkoitus laajentaa etsijäkoiratoimintaa, mikäli kiinnostuneita löytyy. Toiminnan voi aloittaa myös harrastusmielessä, eikä etsintävalmiiksi ei ole pakko edetä.
–Tämä on ihan mielettömän antoisaa, pääsee auttamaan ihmisiä ja yllättymään aina uudestaan omien koirien kyvyistä. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa autettua karkurin kotiin.