Katugallup: Pitäisikö uskonnonopetusta muuttaa?

Kuvituskuva: Jasmin Kareinen

Uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaan kuuluu jo nyt maailman uskontojen opetus.

Yle teetätti kyselyn (8.1.), jossa tiedusteltiin kansalaisilta, pitäisikö uskonnon ja elämänkatsomuksen oppiaineiden tilalle perustaa uusi oppiaine, jossa tutustuttaisiin maailman eri uskontoihin. Kyselyssä 70 prosenttia suomalaisista kannatti mallia, jossa uskonto ja elämänkatsomusoppiaine korvattaisiin uudella aineella.
Viikkosavon katugallupin mukaan vastaajat näkivät hyvänä, että jo peruskoululaiset saisivat yhteistä opetusta maailman uskonnoista ja kulttuurisista maailmankatsomuksista. Vastauksia perusteltiin matkustelulla, globalisoitumisella, suvaitsevaisuudella ja maahanmuutolla.

Kuopiolaisen Suomen ortodoksisen kirkon kasvatusasiain koordinaattorin ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston varapuheenjohtajan Sirpa Okulovin mukaan Suomen kouluissa kaikkien uskontojen opetussuunnitelmassa opetetaan jo nyt maailman uskontoja alakoulusta lähtien.
– Elämäkatsomustiedon opetuksessa maailman uskontojen osuus on pienin. Mutta uskonnon opetussuunnitelmaan maailmanuskontojen opettaminen kuuluu jo nyt. Mikään ei estä nytkään opettamasta maailman uskontoja yhdessä, yhteistyössä eri uskontojen kesken, muistuttaa Okulov.

Okoluv epäilee, että Ylen kyselyssä ihmiset eivät tunne tai ymmärrä nykyisen uskonnon opetuksen luonnetta eivätkä opetussuunnitelman sisältöjä.
– He toivovat sellaista, mikä on jo olemassa. Uskonto-nimisessä oppiaineessa opiskellaan maailmanuskontojen lisäksi muun muassa tapakulttuuria ja etiikkaa. Uusi oppiaine kaventaisi uskonnollista ymmärrystä ja uskontojen lukutaitoa. Kyselyihin vastaavat yleensä enemmistöuskontojen edustajat. Yhteinen oppiaine kaventaisi etenkin vähemmistöjen asemaa.

Yhdessäkään Suomessa toteutetussa evävirallisessa yhteisopetuskokeilussa ei ole vähemmistöopettaja pitänyt tunteja.
– Kokeiluissa opetusta antavalla opettajalla ei ole riittävää uskontojen tuntemusta, ja vähemmistöoppilaat joutuvat ikävään rooliin toimiessaan oman uskontonsa asiantuntijoina. Oppilas tarvitsee tietoja omasta uskonnostaan pystyäkseen sellaiseen dialogiin jota yhteisopetuksessa ajatellaan.

Okulovin mukaan yksikään uskonnollinen vähemmistö ei ole yhteisen oppiaineen kannalla, ei myöskään elämänkatsomustiedon liitto.
– Vaikuttaa sille, että uutta oppiainetta käytetään säästökeinona vaikka valtakunnan tasolla pienryhmäuskontojen opetuksen lisähinta on noin puoli promillea. Kaikille yhteinen oppiaine poikisi yksittäisen uskonnon ideologialle perustuvia yksityiskouluja kuten Ruotsissa.

Itä-Suomen yliopisto teetätti valtakunnallisen kyselyn 9-luokkalaisille ja lukion ortodokseille.
– Juuri kukaan asiakkaista eli oppilaista ei kaivannut kaikille yhteistä oppiainetta. Muutamat olivat halukkaita siirtymään ET-opetukseen. Heille on helpotus saada olla edes yksi tunti oman kulttuurillisen viitekehyksen parissa, jossa voidaan turvallisesti käsitellä heille tärkeitä asioita kuten huivin käyttö, seurustelu ja paastoaminen.