Kaupungin omistuksessa noin 2 000 taideteosta

Marianna Huttunen kertoo, että Nalliainen-veistos on ollut erittäin pidetty taideteos. Se on yksi seitsemästä veistoksesta, jotka Pekka Kauhanen on tehnyt torin ympäristöön. Kuva Laura Töyräs

Kaupungin hankkimien julkisten taideteosten hintahaitari on yleisimmin parista tuhannesta kymmeniin tuhansiin.

Kuopion kaupungin taidekokoelma kattaa tällä hetkellä kaikkiaan noin 2 000 taideteosta. Kokoelmaa hallinnoidaan taidemuseolta käsin. Intendentti Marianna Huttunen kertoo, että kaupungin taideteoksista ehdottomasti suurin osa on sijoitettu eri virastoihin ja julkisiin tiloihin.
– Ulkona kaupungin omistamia taideteoksia on noin 80 kappaletta.

ENÄÄ kaupunki ei hanki omistamiaan taideteoksia esimerkiksi yksittäisinä tauluostoina, vaan Kuopiossa käytetään prosenttiperiaatetta.
– Vuodesta 2004 prosenttiperiaatetta on sovellettu Kuopiossa uudisrakentamiseen ja peruskorjauskohteisiin. Se tarkoittaa sitä, että noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta osoitettaisiin taiteelle.
Huttunen sanoo, ettei kuitenkaan ole itsestään selvää, että näin silti tapahtuisi.
– Joka kerta rahat on yritettävä kaivaa jostain. Usein kustannuksista tingittäessä taide on ensimmäinen asia, josta nipistetään.
Kaupungin hankkimien julkisten taideteosten hintahaitari on erittäin laaja, koska taideteokset ovat keskenään hyvin erilaisia. Huttunen kuitenkin arvioi, että keskimääräinen hinta on muutamista tuhansista kymmeniin tuhansiin.
– 100 000 euroa on varmaan ollut maksimi.

HUTTUNEN sanoo, että tulevaisuudessa taidetta tullaan seuraavaksi hankkimaan mitä luultavimmin esimerkiksi Lumit-taidelukion, Hiltulanlahden koulun, Savilahden alueen ja Puijon urheilulaakson yhteyteen.
– Taide ei saisi olla päälle liimattua, vaan taiteilijan tulisi olla mukana suunnittelussa heti rakennushankkeen alusta alkaen.
Näin taide saataisiin mahdollisimman luontevasti ja kekseliäästikin osaksi aluetta. Taideteoksen ei aina tarvitse olla erillinen pysti, vaan taidetta voi nykyisin olla monessa muodossa.
– Taiteilija voi esimerkiksi suunnitella viheristutukset tai pihan kalusteet, tai tehdä vaikkapa valotaidetta.
Uusin kaupungin omistama ulkotaideteos on Antti Immosen veistos Petosentien ja Lehtoniementien uudessa kiertoliittymässä.
– Tuoreimpia hankintoja ovat myös kaupunginteatterin peruskorjauksen yhteydessä teatterille hankitut Minna Canthin ja Maria Jotunin reliefit.

TAITEILIJAVALINNAT tehdään aina tapauskohtaisesti. Intendentti Huttusesta, taidemuseon johtaja Aija Jaatisesta, kaupunginarkkitehdista ja kaupunginpuutarhurista koostuva työryhmä on yleensä aina mukana valinnassa.
– Lisäksi mukana taiteilijaa valitsemassa ovat rakennuksen suunnitteleva arkkitehti ja käyttäjien edustaja, eli esimerkiksi koulun rehtori.
Taidehankintaa tehtäessä mietitään tarkkaan, onko tuleva taideteos kestävä ja turvallinen, mikä sen elinkaari on, millaista huoltoa se vaatii ja mitkä ovat sen ylläpitokustannukset.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että taideteoksista on myös pidettävä huolta ja se vaatii usein erityisammattitaitoa.

TAIDE on keskeinen osa ympäristöä ja vaikuttaa kaupunkilaisten viihtyvyyteen. Julkinen taide on myös kaupungin imagokysymys.
– Taide vaikuttaa siihen, millaisen julkisen kuvan kaupunki antaa. Siksi taideteosten on myös oltava kunnossapidettyjä, ei ränsistyneitä.
Mistä Huttunen sitten tietää, että taideteokset koetaan tärkeänä ja osana kaupunkiyhteisöä?
– No esimerkiksi siitä, että Veljmies-patsas lakitetaan tai halutaan pukea KuPSin ja KalPan fanipaitaan.

Parosen muotokuva

Tuorein kaupungin hankkima taideteos on kaupunginjohtaja Petteri Parosen muotokuva, joka paljastettiin maanantaina.
Muotokuvan on maalannut viime syksyn aikana Aaro Matinlauri.
Petteri Paronen oli itsekin mukana taiteilijan valinnassa.