Kaupunki heräsi henkiin

Kuopion katukuvassa näkyy, että kansalaisten eristäminen alkaa hellittää. Kunhan ei vain menisi överiksi. Jokaisen oma vastuu korostuu, jos emme halua joutua toistamiseen pakkopaitaan.
Tuskin koskaan Kuopion tori on tuntunut niin hyvältä kuin viime lauantaina. Koronan kurittama kaupunki oli herännyt henkiin. Katusoittajat viihdyttivät ohikulkijoita, tanssiryhmät pistivät jalalla koreasti, lupsakkaat torimyyjät möivät savolaisia herkkuja ja toriparlamentti käsitteli kaupungin menoa – ihan kuin aikana ennen koronaa.

Koronasta huolimatta Kuopio on kasvanut kaikessa hiljaisuudessaan. Ränsistyneen aseman varteen ovat nousseet komeat kaksoistornit. Pian niiden viereen nousee kolmas asuntotorni ison kaupungin symboliksi ja kontrastiksi rännikatujen kaupunkiin. Lisäksi Kuopion ratapihan uusiminen saa valtiolta 30 miljoonaa euroa elvytysrahaa.

Myös matkustajasatama laajenee, kun puskutraktorit ovat saaneet työnsä valmiiksi ja uusien aallonmurtajien päälle aletaan rakentaa palveluja ja aktiviteetteja.

Parin kuukauden päästä Kuntolaaksoon aukeaa puolestaan vesipinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin uimahalli. Rakennushankkeista viimeisimmäksi on valmistunut Snellmaninpuisto, jonka peruskorjaus sai viikko sitten viimeisen viilauksen, värikkään ja tuoksuvan kukkameren. Tuskin moni haikailee puistosta kaadettujen lahopuiden perään, kun tilalle saatiin auringon valossa kylpevä koko kansan olohuone.

Kuopiolaiset toivottavat tervetulleeksi kaupunkiin uudet yrittäjät ja asukkaat. Kaupungissamme viihtyy, koska Kuopion luonto ja urbaanius luovat asukkaille tunteen sekä maanläheisyydestä että virikkeisestä ympäristöstä.

Kirjoittaja on päätoimittaja.