Kaupunkilehdillä uniikki tehtävä

Helsingin Sanomat ilmoitti viime viikolla alkavansa julkaista pääkaupunkiseudulla uusia kaupunkilehtiä. HS Espoo, HS Vantaa ja HS Helsinki jaetaan tammikuusta alkaen ilmaisjakeluna kaikkiin pääkaupunkiseudun koteihin. Uusien kaupunkilehtien tarkoitus on paikata alueita, joilla Helsingin Sanomia ei tilata.

Helsingin Sanomien päätös uusien lehtien perustamisesta on printtimedian kannalta mielenkiintoinen. Uusien paperilehtien perustaminen tällaisena digiaikana osoittaa, että puheet printin kuolemasta ovat ennenaikaisia.

Helsingin Sanomien panostaminen ilmaisjakeluihin on konkreettinen viesti myös kaupunkilehtien merkityksestä. Hesarin Antero Mukka huomautti STT:n haastattelussa, että sillä on kuitenkin merkitystä, miten laadukkaan sisällön välissä mainoksia kuljetetaan: ”Se ei ole mikä tahansa paperikuori, siinä on oikeasti juttuja, joita ihmiset lukevat”, Mukka totesi STT:lle.

Tuohon ajatukseen perustuu myös Viikkosavon ja sisarlehti Kuopion Kaupunkilehden tekeminen. Se, että lehtemme jaetaan kotitalouksiin ilmaiseksi, ei tarkoita, etteikö lehtiä tehtäisi journalistisesti kunnianhimoisesti. Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyyn kuuluvina lehtinä teemme sisältöä samoilla eettisillä periaatteilla kuin tilattavat lehdet. Haluamme tarjota iloa ja hyötyä lukijoille ja ilmoittajille tehokkaan foorumin tavoittaa potentiaalisia asiakkaitaan.

Uskottava, journalistinen kaupunkilehti on varsin toimiva käyttöliittymä vielä digiaikanakin. Parhaimmillaan kaupunkilehdet pureutuvat paikallisiin teemoihin uniikilla tavalla, johon lukija ei törmää netissä eikä muissa medioissa.

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.