”Kirja on kansanperinneteos Mölymäeltä”

Mölymäki-kirjan työryhmä: Eila Holopainen, Seppo Hyvärinen, Leila Tuovinen, Seppo Miettinen (eturivi) ja Rauno Korhonen, Reijo Miettinen sekä Kari Voutilainen (takana). Kuva: Oona Parkkinen

Aikamatka Mölymäelle -kirja kertaa alueen historiaa muun muassa pikkupoikien silmin.

Matka alkaa 1920-luvulta, jolta ajalta myös Aikamatka Mölymäelle -kirjan kansikuva on. Tuolloin Mölymäelle alettiin rakentaa jalkapallostadionia. Jalkapallo onkin aina ollut erittäin suuri osa mölymäkeläisten identiteettiä.
Aikamatka Mölymäelle -kirja on Mölymäen Veijareiden kirjatyöryhmän kokoama ja kirjoittama teos, joka koostuu mölymäkeläisten tarinoista ja muistoista alueelta. Kyseessä on elämäntarinoita ja historiaa kertaava kaupunginosakirja.
– Kirjassa on nelisensataa sivua ja toistasataa valokuvaa. Kirjoittajia on reilu kolmisenkymmentä. Jokaiselta meiltä kirjatyöryhmän jäseneltäkin on oma muistelo mukana, työryhmän moottori Seppo Miettinen kertoo.

Toinen työryhmäläinen, Seppo Hyvärinen kommentoi, että kyseessä on kansanperinneteos. Pilke silmäkulmassa hän sanoo, että tässä mielessä kirja on suorastaan Kalevalaan verrattavissa.
– Ja Seppo Miettinen on tämän teoksen Elias Lönnrot, Hyvärinen nauraa.
Kuten jo työryhmäläisten nimestä, Mölymäen Veijareista voi päätellä, on kirjassa mukana myös huumoria.
– Hauskoja tarinoita löytyy, ja jotain jouduttiin vähän sensuroimaankin, Miettinen hymähtelee.

Ja sitten se jalkapallo. Jokainen mölymäkeläinen on elänyt jalkapallon vaikutuspiirissä ja pyörinyt junnuna kentällä.
– Mölymäkeläisille KuPS on ollut henki ja elämä, aina, Eila Holopainen sanoo.
Reijo Miettinen harmittelee, kuinka pitkäksi aikaa stadionin alue on kaupungin puolelta jäänyt kehittämättä.
– Siinä on kyllä töpätty. Jossittelu ei johda mihinkään. Me alueen asukkaat taas ollaan aina kannatettu KuPSia ja ollaan aina myös kannatettu stadionin kehitystä.

Itse Mölymäki-nimityksen synnystä ja alueen laajuudesta ollaan montaa mieltä. Mölymäen Veijarit lähtevät siitä, että Mölymäki tarkoittaa Kuopion kaupungin 8. kaupunginosaa, eli kattaa myös Haapaniemeä. Mölymäki nimi taas alkoi yleistyä 1920-luvulla, samalla kun Veräjämäki nimitys alkoi hiipua.
– Alueella ja sen osilla on ollut historiassa lukemattomia nimiä ja ne ovat aina muuttuneet kansan suussa. Pistetalojen aluettahan on esimerkiksi sanottu Myllymäeksi ja Veräjämäki ulottui aikanaan Huuhalle asti, Seppo Miettinen kertoo.

Kirja myös oikoo tai tarkentaa joitakin alueen historiaan liittyviä käsityksiä. Esimerkkinä Miettinen nostaa esiin Saastamoisen tallit.
– Niistä ei ole historian kirjoissa ennen ollut paljon puhetta, joten nämä tiedot ovat oikeasti arvokas lisä. Meillä on kuviakin. Saastamoisen tallien on usein sanottu olevan hieman eri kohdassa, kuin missä ne oikeasti olivat. Näitä selvittelemme kirjassa.

Miettinen kertoo, että ensipainoksena kirjaa saatiin 300 kappaletta, joista jo yli puolet oli myyty ennakkoon. Kirjaa on saatavilla myös Kuopion Suomalaisista kirjakaupoista niin kauan kuin niitä riittää.
– Ja lisäpainoksesta olemme jo neuvotelleet.