Kokkipula vaivaa myös kuopiolaisravintoloita

Ravintola Kummisedän kokit Jere Hyttinen, Henri Kosunen ja Timo Naumanen sanovat: ”Ei töitä tarvitse paljon hakea, vaan meitä suorastaan pyydetään hommiin.” Kuva: Laura Ruuskanen

Uusia ravintoloita on avattu Kuopioon tiuhaan, mutta osaavaa henkilökuntaa ei tahdo riittää kaikille.

Ravintolapalveluiden käyttäjiä on Kuopiossa hemmoteltu jo pidemmän aikaa, kun kaupunkiin on jatkuvasti avattu uusia ravintoloita. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa ravintola-alan työvoimapula.
– Ravintola-alaa vaivaa suuri ammattitaitoisen henkilökunnan puute ihan koko Suomessa. Muutama vuosi sitten pulasta kärsittiin pääkaupunkiseudulla ja Lapissa, muuta nyt ongelma on pahentunut koko Suomen kattavaksi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

Lappi kommentoi, että Suomen laajuisesti pulaa on sekä kokeista, tarjoilijoista että vuoropäälliköistä. Kuopiolaisravintoloista taas kerrotaan, että paikallisesti pulaa on etenkin kokeista.
– Meidän kokemuksemme mukaan työvoimapula kohdistuu tällä hetkellä enemmän kokkeihin, Antti Kärki Hygge Brosta kommentoi.
– Alalta kuultujen puheiden mukaan osaavasta keittiöhenkilöstöstä on hieman enemmän pulaa, Mika Hämäläinen Vararengasravintoloilta kertoo.
Myös esimerkiksi Skillasta ja PeeÄssältä kerrotaan kokkipulasta.
– Rekrytoimme kokkeja jatkuvasti ja myös koulutamme heitä oppisopimuksella, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen kertoo.
Petra Granqvist Kummisedän omistavalta Pet Ravintola Oy:ltä on seurannut työvoimapulan pahenemista ravintoloissaan sekä Kuopiossa että Helsingissä.
– Viimeisen vuoden sisällä tilanne on vaikeutunut Kuopiossa jo lähes samaan mittakaavaan kuin Helsingissä. Kokkipula alkaa olla kriittinen.

Iso työvoimapulaa selittävä taustatekijä on ravintolapalveluiden kysynnän painottuminen loppuviikkoon.
– Kuopiossa on ihan sama tilanne, että kysyntää on loppuviikosta enemmän. Työntekijöitä ei ole kannattavaa pitää maanantaina ja tiistaina töissä, kun ei ole asiakkaita. Tämä johtaa siihen, että usein on tarjota vain osa-aikaista työtä, mikä tuottaa monelle työntekijälle ongelmia taloudellisesti, Lappi avaa.
Niinpä joudutaan kannustinloukkuna tunnettuun tilanteeseen.
– Tämä tilanne pitäisi ratkaista niin, että aina olisi kannattavampaa käydä töissä. Koska nyt alalla on tuhansia työpaikkoja auki, ja samalla on tuhansia työttömiä alan työntekijöitä. Jopa samalla paikkakunnalla, Lappi kuvailee.

Myös ravintola-alan työntekijöiden palkkoja tulisi nostaa, jotta ala houkuttelisi enemmän. Mutta tämäkään ei ole kovin yksinkertainen kysymys, Lappi tietää.
– Alan kannattavuus on niin heikkoa, että palkkoja on hankala nostaa. Esimerkiksi verotusta olisi laskettava, jotta olisi varaa palkankorotuksiin.

Kuopiossakin on ravintola-alan koulutusta tarjolla, mutta ongelma on, etteivät nuoret hakeudu alalle.
– Ravintola-alan opiskelijamäärät ovat vähentyneet merkittävästi, Honkanen kommentoi.
Myös Antti Kärki sanoo, että ongelma on, ettei opiskelijoita ole riittävästi.
– Työharjoittelukyselyitä ei ole tullut enää ollenkaan. Vielä viisi vuotta sitten suurin osa työntekijöistä työllistyi työharjoittelun päätteeksi.
Ravintola-alan ammatillista arvostusta pitäisi nostaa ja huolehtia siitä, että mielikuva alasta on nuorilla positiivinen.
– Alasta pitää tehdä vieläkin houkuttelevampi, että nuoret hakeutuisivat sille. Olen ollut tuomarina Vuoden tarjoilija -kilpailussa, ja esimerkiksi kilpailut ovat yksi tapa lisätä arvostusta, Granqvist sanoo.
– Syy ei ole koulutuspaikkojen puute, vaan alan houkuttelevuudelle on pystyttävä tekemään jotain, myös Tiina Heinonen Skillasta sanoo.

Timo Lappi lisää, että alalla tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa.
– Työntekijöitä ei riitä kaikille aloille jatkossa ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Kokkipula vaivaa ympäri maan

  • Kokeille olisi kysyntää, mutta tunkua kokkiopintoihin ei ole.
  • Ensisijaisten hakijoiden määrä alalle on romahtanut, ja yhä useampi kokkina työskentelevä siirtyy pois alalta.
  • Ammattitaitoisen henkilökunnan pula on levinnyt pääkaupunkiseudulta kaikkialle Suomeen.