Kolme neljästä pyöräilijän kuolemasta johtuu aivovammasta

Rami Torvinen käyttää kypärää aina pyöräillessään. Hän kertoo olevansa töissä esikoulussa, ja jos joku lapsista näkisi hänet ajamassa ilman kypärää, olisi se huono esimerkki. Hänelle kypärän käyttö onkin itsestäänselvyys, ja ilman sitä ajaessa tulisi suojaton olo.

Pään kolauttamisesta voi seurata pahimmillaan kuolema. KYSin Neurokeskuksella kauhistellaan kypäräpakon poistumista tieliikennelaista.

Polkupyöräkauden alettua myös pyörällä kaatumiset ja siihen liittyvät päävammat lisääntyvät. KYSin neurologian erikoislääkäri Anne-Mari Kantanen kertoo, että KYSiin tulee päävamman takia potilaita tasaiseen tahtiin ympäri vuoden, mutta osin eri syistä.
– Nyt keväällä ja kesällä tulee eniten pyöräilijöitä, alkukeväästä oli vaihtelevien talvikelien vuoksi paljon liukastujia, ja talvella ilmenee laskettelijoiden ja lautailijoiden ns. sesonkivammaa. Viikonloppuöiden päihtyneet päänlyöjät ovat sitten oma lukunsa.
Kantasen mukaan neurologian puolelle tulee vuodessa noin 400 päänsä tavalla tai toisella kolauttanutta potilasta, joilla tapaukseen on liittynyt lyhyt tai pidempi tajuttomuus.
– Vammoja, joihin ei liity tajunnanhäiriöitä, on sitten yleislääkärin arviossa varmasti toinen mokoma.

Pyöräilijä kaatuu usein taajamassa

KYSin neurokirurgi Ville Leinonen kertoo, että pään kolauttamisesta voi seurata pahimmillaan kuolema, lievempänä esimerkiksi lievää järjenjuoksun alenemista.
– Pyöräilijöillä tyypillisiä onnettomuustilanteita ovat taajamassa kaatuminen tai auton kanssa törmääminen.
Leinosen mukaan vakavammissa aivovammoissa jää aina pysyviä seurauksia, ja kolme neljästä pyöräilijän kuolemasta johtuu aivovammasta.
Kantasen mukaan muita pään kolauttamisen tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja muistin tahmominen.
– Pyrimme saamaan kiinni ne potilaat, joilla on selkeä tajuttomuus ja pidempi muistiaukko tapahtumaan liittyen ja tutkimaan ja seuraamaan heitä hieman tarkemmin myöhäisvaurioiden arvioimiseksi.

Kypärä estäisi aivovammoja

Leinosen mukaan vakaviin tapauksiin liittyy usein ilman pyöräilykypärää ajaminen.
– Valitettavasti kypäräkään ei silti aina pelasta, mutta voisi estää ainakin puolet aivovammoista. Lievältä vammalta voi säästyä kokonaan ja vakavammassa henki voi pelastua.
Kantanen kertoo, että pään kolauttamisen jälkeen kannattaa aina hakeutua sairaalaan, mikäli kaatumiseen liittyy selkeää pidempää tajuttomuutta ja muistiaukko kaatumista edeltävistä ja seuraavista tapahtumista.
Jos käyttää veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä, kannattaa sairaalaan lähteä herkemmin. Leinosen mukaan hälytysmerkkejä ovat myös hetkeä pidempään kestävät oireet, kuten päänsärky ja pahoinvointi muistiaukon lisäksi.

Kypäräpakko ehkä häviää

Uudistettavan tieliikennelain lakiluonnoksessa on poistettu maininta kypärän suositeltavasta käytöstä polkupyöräillessä. Leinonen ja Kantanen ovat molemmat sitä mieltä, että muutosesitys on järjetön ja sen perustelut käsittämättömiä.
– Haittaa kypärästä ei ole kenellekään ja se saattaa kuitenkin pelastaa hengen. Oman lapseni en anna pyöräillä enkä lasketella ilman, ja luonnollisesti Neurokeskuksen kollegat käyttävät aina kypärää niin lasketellessa kuin pyöräillessä, Kantanen painottaa.

Kypärä pelastaisi henkiä

  • Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia, joista selvitään terveyskeskuskäynnillä. Vakavampia on joka kymmenes onnettomuus.
  • Aikuisilla päävammat syntyvät useimmiten tiehen iskeytymisestä, lapsilla taas autoon iskeytymisestä.
  • Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia.
  • Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2013–2015 tutkimissa kuolemaan johtaneissa pyöräilyonnettomuuksissa kypärää ei käyttänyt 65 pyöräilijää. Kypärää käyttämällä heistä neljä kymmenestä (28) olisi eri todennäköisyyksin voinut pelastua.
  • Lähde: Liikenneturva