Kuka saa tulla leipäjonoon?

Viikkosavon ja Kaupunkilehden mielipidepalstoille on kesän aikana lähetetty kirjoituksia leipäjonojen kävijäprofiilista. Joidenkin mielestä leipäjonoissa asioi myös sellaisia ihmisiä, joilla ei oikeasti ole avun tarvetta. Kirjoituksissa kerrotaan röyhkeistä ruokakahmareista, jotka tulevat kuin kauppaan ostolistansa kanssa.

Mielipiteiden esittäjät ovat huolissaan ruuan riittävyydestä. Kuten Viikkosavossa sivulla 2 kerrotaan, leipäjonoissa on tarjolla entistä vähemmän ruokaa, mutta samaan aikaan yhä enemmän kävijöitä. Tämä kiristää ilmapiiriä jonottajien keskuudessa. Osa saa tarpeesta huolimatta ruokaa vähemmän kuin aiemmin.

Tutkimusten mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei leipäjonossa asioida turhanpäiten. Vuonna 2014 julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön Kuka seisoo leipäjonossa? -tutkimuksessa selviteltiin, millaisia ihmisiä käy leipäjonoissa. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 40 prosenttia leipäjonoasiakkaista on eläkeläisiä. Saman verran oli työttömiä. Joka neljäs kertoi tarvitsevansa ruoka-apua, koska käteen jää korkeintaan 100 euroa kuussa pakollisten menojen jälkeen.

Kuopiolaiset leipäjonojärjestäjät eivät itse muuttaisi ruoka-apua tarveharkintaiseksi. He kuitenkin toivovat aiheesta keskustelua, sillä väärinkäytöksiä ja röyhkeyttäkin leipäjonoissa esiintyy. Jokaisen kävijän pitäisi itse puntaroida, onko hänellä riittävää perustetta ruoka-apuun. Näin ruokaa jäisi enemmän niille, joilla on suurin avun tarve.

Köyhyyden määrittelyyn ei aina ole selvää rajaa. Onko työnsä menettänyt asunnonomistaja oikeutettu ruoka-apuun? Tai korviaan myöten veloissa oleva yrittäjä? Miten pitäisi suhtautua, jos hyvin pukeutunut henkilö tulee autolla leipäjonoon?

Köyhyys voi olla akuuttia eikä se läheskään aina näy päällepäin.

 

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.