Kulttuuriimme ei sovi liberaali alkoholipolitiikka

Uutissuomalaisen (24.7.) tuoreen selvityksen mukaan puolet suomalaisista haluaa vahvat oluet ja limuviinat kauppoihin. Esitys alkoholilain uudistamiseksi on tulossa eduskuntaan syksyllä. Lakiesityksen mukaan kaupoissa voisi jatkossa myydä 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Nykyinen raja on 4,7 prosenttia. Lain ensimmäisessä käsittelyssä kansanedustajat voivat ehdottaa myös muita prosenttirajoja ruokakaupoissa myytäville alkoholijuomille.

Alkoholi on suurimpia riskejä suomalaisten kansanterveydelle. Ei ihme, että asiantuntijapiireissä alkoholin myynnin rajoitusten purkamista vastustetaan. Muun muassa THL:n entisen johtajan, Pekka Puskan mukaan myynnin rajoituksen vähentämisellä syödään niin sote-säästöt kuin poliisin resursseja. Hänen mukaansa ongelma liittyy vahvasti oluihin. ”Puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista tulee oluesta. Jos keskioluen rinnalle kauppoihin tulee a-olut ja limuviinat, on päivänselvää, että alkoholin kulutus kasvaa”, Puska totesi Ylelle (5.11.2016)

Ex-alkoholisti, nykyinen päihdeohjajaa Marianne Kiiskinen kertoi Kuopion Kaupunkilehden haastattelussa (18.2.2017), kuinka hänestä tuli alkoholisti juomalla mietoa kaljaa ja siideriä. Myös hän oli kokemuksestaan vakuuttunut, että haitat lisääntyvät, jos alkoholia on helpommin saatavilla.

Elinkeinoelämän kannalta turhan byrokratian purkaminen on elintärkeää. Mutta bisnes ei saisi mennä kansanterveyden edelle. Alkoholikulttuurissamme on edelleen poikkeuksellinen piirre, vaikka nuoret ovat vähentäneet humalajuomista. Maailmassa on runsaasti maita, joissa joka nurkalla myydään jopa väkeviä viinoja, mutta humalaisia ei näy missään ja väestön enemmistö on joko täysin raittiita tai kohtuukäyttäjiä. Suomalaiseen kulttuuriin liberaali alkoholipolitiikka ei sovi.

 

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.