Kulttuurikortteli viihdytti kuopiolaisia vuosisata sitten

Neljä miestä pöydän ääressä nauttimassa lasillista Kuopiossa vuonna1906. Kuva: Victor Barsokevitsch/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kuopiossa iltaa vietettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa anniskeluravintoloissa ja kattavan kulttuuritarjonnan äärellä.

Osattiin sitä vuosisata sittenkin. Kuopion viihde-elämä oli suurissa muutoksen tuulissa 1800–1900-lukujen taitteessa. Tuontitavarana tuli muun muassa elokuva, vain kaksi vuotta maailman ensimmäisestä näytöksestä Pariisissa. Minna Canthin rooli oli merkittävä kaupungin kulttuurielämän kultivoijana. Ensimmäinen anniskeluravintola Kuopioon perustettiin jo vuonna 1776.

Illanviettoon löytyi laidasta laitaan kirjava kattaus monenlaista harrastetta ja iltamaa. Kuopiolainen kulttuurivaikuttaja ja tietokirjailija Outi Vuorikari kertoo kuopiolaisen viihde-elämän jakautuneen näinä aikoina suurelta osin kahteen keskittymään. Minna Canthin talon eli Kanttilan ympäristön ”kulttuurikortteliin” ja erityisesti kesäaikana Väinölänniemelle.

KULTTUURIKORTTELIIN kuului muun muassa Seurahuone, Minna Canthin salonki, elokuvateatteri ja työväentalo Torppa. Minna Canthin talon lähistöllä tapahtui Kuopion kulttuurielämä. Elokuvia ja näytelmiä, musiikkia ja tanssiaisia.
– Kanttila oli eri kulttuurien ja aatteiden kohtaamispaikka. Viihteellä ja taiteella oli tärkeä rooli ihmisten kokoamisessa yhteen, kuvailee Anja Lappi, Minna Canthin talo ry:n puheenjohtaja.
– Seurahuoneella harjoitettiin myös klubitoimintaa. Suomalainen ja ruotsalainen klubi järjestivät iltoja, joissa opeteltiin muun muassa käytöstapoja, tanssia ja small talkia, Vuorikari kertoo.

ENTISEN Puikkarin kohdalla toiminut Seurahuone oli pitkään kuopiolaisen viihde- ja yöelämän keskus. Seurahuone perustettiin 1873, ja ennen pitkää paikasta tuli kuopiolaisten silmäätekevien kohtaamispaikka. Seurahuoneella nähtiin muun muassa taiteilijoita, upseereita ja runoilijoita, tunnetuimpina vieraina Juhani Aho ja Eino Leino. Seurallisuuden jouhevoittajana Seurahuoneella tarjottiin Lignell ja Piispasen liköörejä.
– Minna Canthin aikoina Seurahuoneella pelattiin paljon korttipeliä nimeltä skruuvi. Minna Canth liittyi usein miesporukoiden peleihin. Kerrotaan, että Minna oli erittäin hyvä pelissä, ja että keskustelun taso henkevöityi hänen istuessaan pöytään, Vuorikari tarinoi.

VÄINÖLÄNNIEMELLÄ juhlittiin hieman vauhdikkaammin. Väinölänniemen uimalan lähellä sijaitsi kylpylä, jossa virkistäydyttiin mineraalivesillä. Asiakkailla oli kysyntää myös vahvemmille virvokkeille, minkä johdosta lähistölle rakennettiin Peräniemen Kasino. Kasino ja kylpylä toimivat yleisinä ajanviettopaikkoina, pääasiassa miespuoliselle väelle. Kolmantena Väinölänniemen ajanviettopaikkana toimi kesällä 1882 valmistunut teatteritalo.
– Kasino oli tapahtumapaikkana muun muassa Juhani Ahon kertomuksessa Purjeita kuivaamassa, joka kertoi mieskaksikon ryyppyillasta. Kasino oli miesten paikka, ja Minna Canth kirjoitti tälle kertomukselle vastinenovellin nimeltä Mitä me naiset teimme silloin kun miehet purjeita kuivattivat, Outi Vuorikari kertoo.
1800–1900-luvun vaihteessa ravintoloitsijoiden lisäksi iltamia järjestivät monet muutkin toimijat. Vapaapalokunnan iltamissa oli liikunnallisia aktiviteetteja, minkä ohella he tarjosivat kansalle myös ruokaa ja juomaa. Ammattiyhdistykset juhlivat taajaan. Myös teatteritoimijat ja laulukuorot järjestivät kuopiolaiselle kansalle iltahuveja.
Viihde- ja kulttuurielämä oli vilkasta Kuopiossa jo runsas vuosisata sitten. Väkijuomien ohella kansaa liikkeelle laittoivat kulttuurimenot, joiden osalta Kuopio oli vireä ja globaaleissa tuulissa luontevasti seilaava kaupunki.

Lähteet: Original Sokos Hotel Puijonsarvi: Puijonsarven historiaa, Kulttuurihistorian osaston julkaisuja / Kuopion museo: Valokuvaaja Victor Barsokevitsch 1863-1933: Kuvia vuosisadanvaihteen Kuopiosta, Pohjois-Savon Muisti, peraniemenkasino.ravintolamestarit.net