Kun kadulla tuulee…

Kuopion ruutukaavakeskustan kadut ovat ”tuulitunneleita” myrskyisillä ilmoilla. Työelämässä ollessani kävelin Tulliportinkatua ylöspäin ja myrskyisellä ilmalla vastatuuli oli hyvin epämukavaa. Kanssakävelijät manailivat samaa varsinkin kevään pölyisenä aikana. Korkeat kerrostalot vahvistivat ilmiötä. Katuverkostot olivat joko itä-länsi tai pohjois-eteläsuuntaisia. Ei ollut kaarevia katuja ja kujia. Asian selvittämiseksi perehdyin tarkemmin Kuopion historiakirjaan, jossa professori Pekka Lappalainen kuvasi kaupungin synnyn vaiheita.

Kuopion kaupunki perustettiin kaksi kertaa. Kreivi Pietari Brahe perusti ensin kaupungin ja laati asemakaavan 1650-luvulla. Hän oli perehtynyt kaupunkirakenteisiin Euroopassa ja totesi Suomen kaupunkien olevan ikäviä. Hän sovelsi uusien kaupunkien Kuopion ja Kajaanin suunnitelmiin ns. reginaliteettiajatusta, joka vaati tarkan geometrisen ja suorakulmaisen katuverkoston.

Ihanteena oli pitkulainen suorakulma, jota halkoivat pari pitkää katua ja lukuisia poikkikatuja. Asemakaava valmistui 1654.

Kaupunki lakkautettiin kuitenkin paikalle ympäristöstä kertyneiden irtolaisten vuoksi vuonna 1678. Kustaa III teki Suomen alueelle uuden läänijaon 1775. Itä-Suomen residenssin pääpaikaksi kaavailtiin ensin Nilsiää, mutta kuningas päätti 17.11.1775 sijoittaa sen Kuopioon joka oli Nilsiän ja Iisalmen reitin yhtymäkohdassa. Hän oli löytänyt Pietari Brahen kartat Kuopiosta ja päätti perustaa samalla kaupungin uudestaan. Tämä päivämäärä 17.11. onkin nykyisin Kuopion kaupungin virallinen vuosipäivä.

Kuningas laaditutti uuden asemakaavan, johon tuli Brahen kaavan periaate: korttelit olivat pääilmansuuntien mukaan Kuopionlahden ja Maljalahden välillä. Vuonna 1776 maanmittausinsinööri Pehr Kjellmanin Kuopion II asemakaava oli itään päin 8-kulmainen ja erikoisuutena palokujat ”rännikadut”. Uusklassisista kuvioista luovuttiin. Kuninkaan käskyn mukaan Kuopion piti navoittua kirkkoon.

Tässäpä ”tuulitunnelien” tausta. Uudemmissa alueellisissa uusissa asemakaavoissa, kuten Puijonlaakso, Neulamäki ja Petonen, tuulitunneleja ei ole ilmennyt.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija.