Kuopion edunvalvonta on retuperällä

Kuopion alkeellinen asema korostuu, kun sen viereen nousivat modernit Kuopion Portin tornitalot. Vihdoin ratapihalle on saatu saneerausrahaa. Kuva: Ismo Vornanen

Joensuulainen Seppo Eskelinen järjesteli taustalla 33 miljoonaa euroa Kuopion ratapihalle, kertovat monet lähteet Viikkosavolle. Kuopiolla ei ole omaa kanavaa maan hallitukseen.

Nykyisessä eduskunnassa Kuopion ja Pohjois-Savon vaikutusvalta näyttää heikommalta kuin aikoihin. Vaalipiirin 15 kansanedustajasta 8 on Pohjois-Karjalasta. Joensuulla on oma ministerinsäkin, Krista Mikkonen (vihr.) Kuopion poliittinen edunvalvonta on naapurimaakunnan armopalojen varassa.

Viikkosavo kyseli valtakunnan politiikan tuntijoilta, ketkä vaalipiirin kansanedustajista olivat edistäneet Kuopion ja Pohjois-Savon etuja. Erityisesti joensuulainen kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.) näyttää ansaitsevan kiitoksen. Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä hän järjesteli Kuopion ratapihan parannukseen 33 miljoonaa euroa. Näin vakuuttelevat useat lähteet eri puolueista.
Demarileirissä kuvataan, että Eskelinen painaa päälle yhtä tehokkaasti kuin ex-kansanedustaja Kari Rajamäki ilman varkautelaisen aggressiota.

Eskelinen itse kommentoi, että lisätalousarvion elvytyspaketissa liikennehankkeiden edistämistä helpotti se, että hän oli hallituspuolueen edustaja ja liikenneministerinä toimi Timo Harakka (sd.). Vaikuttamistyö on haastavaa, koska poliittinen valta on etelän ja lännen kasvukeskuksissa.
– Kyllä itäsuomalaisen poliitikon on oltava jatkuvasti nilkassa kiinni. Yhtään miljoonaa ei tule ilmaiseksi. Edellisenä vuotena Joensuu sai ratapihaansa 77 miljoonaa. Nyt oli Kuopion vuoro. Kuopiolla ja Joensuulla on samat elinkeinopoliittiset intressit liikennepuolella, sanoo Eskelinen.

Eskelisen mukaan Savo-Karjalan vaalipiiri on saanut tällä eduskuntakaudella 200 miljoonaa liikenneinvestointeihin. Summa on suurempi kuin kahdella edellisellä eduskuntakaudella yhteensä. Vaalipiirin maakuntien teitä asfaltoidaan tänä vuonna yli 500 kilometriä kun viime vuonna asfaltoitiin 200 kilometriä.
– Seuraavaksi on vuorossa Itäradan peruskorjaustyön rahoituksen varmistaminen. Tavoitteena on käynnistää hanke 2–3 vuoden kuluessa. Saneeraus lyhentäisi matkaa Helsinkiin puolella tunnilla.

Liikenneasioihin perehtynyt iisalmelainen kansaedustaja Markku Eestilä (kok.) arvostaa hänkin joensuulaisen Eskelisen ansioita Kuopion ratapihan hankkeessa, mutta hän on huolestunut pohjoissavolaisesta edunvalvonnasta.
– Kyllä se vain on niin, että oppositiosta huutelu ei paljon tehoa. Pohjois-Karjala on yhtenäisempi kuin Pohjois-Savo aina mediaa myöten. Arvostan Eskelistä korkealle vaalipiirin kansanedustajistamme. Hän ei ole pelkkä joensuulainen nurkkapatriootti. Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah on pätevä pohjoissavolainen päättäjä, mutta hänen puolueessaan ei ole poliittista voimaa.

Perinteisesti Pohjois-Savon keskusta on ollut valtakunnallisestikin vahva. Nyt maakunnassa on vain yksi keskustalainen kansanedustaja, Kiuruveden Hannakaisa Heikkinen. Heikkistä läheltä seuranneet tahot arvioivat, että edellisellä hallituskaudella Sipilää vahvasti tukenut ja sote-kysymyksissä populistisesti esiintynyt kiuruvetinen on vallan vaihtuessa ajautunut puolueessaan sivuraiteille.
Myös kuopiolainen kansanedustaja Minna Reijonen (ps.) kaipaisi Pohjois-Savoon omaa ministeriä. Häntä harmittaa, kun varastokirjasto siirtyy Kuopiosta Mikkeliin.
– Tein kirjallisen aloitteen varastokirjastonsiirtymistä vastaan tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle. Totta kai savonlinnalainen ministeri junailee varastokirjaston omaan vaalipiiriinsä.