Kuopion heikoin ilmanlaatu painottuu Savilahteen

Erkki Pärjälä sanoo, että ruutukaava-alueella huonoin ilmanlaatu on Puistokadun varrella. ”Ilmanlaatu on suoraan verrannollinen liikenteen määrään.” Kuva: Laura Ruuskanen

Savilahdessa kasvavat liikennemäärät ovat vaarassa huonontaa ilmanlaatua tulevaisuudessa. Mittaukset aloitettiin vuoden alussa.

Kevät on ilmanlaadun suhteen Kuopiossakin vuoden huonointa aikaa. Katupölyä on juuri nyt runsaasti, jonka lisäksi esimerkiksi kaukokulkeutuvan otsonin pitoisuudet ovat keväällä huipussaan.
Suomen mittakaavassa Kuopiossa saadaan kuitenkin hengittää suhteellisen puhdasta ilmaa. Olemme keskisuuriin kaupunkeihin verratessa aika samalla viivalla.
– Jonkun verran puhtaammalla puolella ehkä, ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä vielä lisää.

Kuopiossa ilmanlaatua mitataan kuudella mittauspisteellä. Neljä niistä sijaitsee keskustan tuntumassa: Maaherrankadulla, Tasavallankadulla, Savilahdessa ja Niiralassa. Näiden lisäksi mittauspisteet ovat vielä Sorsasalossa ja Haminalahdessa.
– Savilahdessa mittaukset aloitettiin vuoden alussa. Nyt näyttää sille, että Savilahteen alkaa painottua Kuopion heikoin ilmanlaatualue, sillä liikennemäärät siellä kasvavat koko ajan.
Pärjälä sanoo, että ensimmäisen kerran ilmanlaatuasioita jouduttiin tosissaan miettimään jo kaavoitusvaiheessa juuri Savilahden kohdalla.
– Siellä täytyy miettiä, miten lähelle moottoritietä asutusta on oikeasti järkevää tuoda, ja millainen ilmanlaatu alueella tulee jatkossa olemaan.

Pärjälä sanoo, että aikaisemmin Kuopiossa huonoin ilmanlaatu oli keskustassa, mutta nyt vaikeimmat paikat löytyvät sisääntuloväylien ympäristöistä. Ilmanlaadun suhteen Kuopiosta omaleimaisen tekevät kaupungin korkeuserot.
– Korkeuseroista johtuen Kuopioon syntyy alueita, joissa ilmanlaatu voi vaihdella pienelläkin alueella paljon. Esimerkiksi Savilahden ja Kuopionlahden pohjukat erottuvat joskus tällaisina paikkoina.

Kuopion ilmanlaatua seurataan jatkuvasti. Mittauspisteiltä saadaan dataa tunnin välein. Ilmanlaatutilanne päivittyy myös nettiin Ilmatieteen laitoksen sivuille käytännössä reaaliajassa.
– Joka päivä seuraamme dataa, niin että tarvittaessa meillä on mahdollisuus reagoida ilmanlaadun muutoksiin nopeastikin. Saatamme esimerkiksi lähettää yleisötiedotteen, jos ilmanlaadussa on jotain huomioitavaa.
Muihin akuutteihin toimenpiteisiin ei yleensä ole tarvetta. Päästöjenkin suhteen pysyvämmät muutokset ilmanlaadussa näkyvät vasta vuositasolla.
– Neljän kuukauden välein tarkistamme laitteet, että ne varmasti ovat kunnossa ja mittaavat oikein.

Myös sääolosuhteet vaikuttavat ilmanlaatuun merkittävästi.
– Monesti sitä ei tule ajatelleeksi, miten suuri merkitys säällä on.
Esimerkiksi kovalla pakkasella tyynenä päivänä pakokaasut jäävät leijailemaan kaupungin ylle, eivätkä laimene. Tämä vaikuttaa ilmanlaatuun radikaalisti.
– Ilmanlaadun suhteen paras keli on alkusyksyn sadekeli. Silloin ilma on puhtaimmillaan.

Kuopio on vuosina 2019–2020 mukana Suomen ympäristökeskuksen ja Metropolia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa katupölytutkimuksessa. Kuopiossa katupölytasoja mitataan tätä varten kehitetyllä Nuuskija-autolla, joka ajaa valittuja ajoreittejä pitkin. Nuuskija-auto ajelee Kuopiossa ensimmäistä kertaa huomenna torstaina.
– Tarkoitus olisi, että Nuuskija kävisi meillä 3 tai 4 kertaa nyt kevään ja kesän aikana. Auto tulee Helsingistä.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama tutkimus katupölylle altistumisesta ja siihen liittyvistä terveysriskeistä. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden altistumista katupölylle mitataan työnnettävällä mittavaunulla.

Ilmanlaatu

  • Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt.
  • World Air Quality 2018 -selvityksessä Suomi on ilmanlaadultaan maailman toiseksi puhtain maa Islannin jälkeen.
  • Saman raportin mukaan Kuopiossa on Euroopan kaupungeista 6. puhtain ilma.