Kuopion ja Siilinjärven vesilaitokset yhdistymässä

Jos Kuopion vesilaitos yhtiöitetään ja yhdistetään Siilinjärven vesilaitoksen kanssa, onko järjestely kuluttajan etu, pohtii asiaan perehtynyt Pekka Rantala (arkistokuva).

Jos Kuopion ja Siilinjärven vesilaitokset yhdistyvät, tapahtuuko piiloverotusta? Keinottelevatko kunnat laittomasti siirtelemällä rahaa taskusta toiseen, kysyy Pekka Rantala.

Kuopiolainen Pekka Rantala on perehtynyt Kuopion ja Siilinjärven vesilaitosten yhdistämishankkeeseen. Hänen keskeinen huolensa on se, että myyjäkunnat  parantavat kaupan myyntivoitolla laskennallista tulostaan ja maksattavat laskun kuntalaisilla.

– Jos lainajärjestelyt hoidetaan markkinakorkoja tuntuvasti kalliimmalla korolla, mielestäni kyse on kuntalaisten piiloverotuksesta. Epäilen myös, ettei verottajakaan hyväksy tuollaista menettelyä, pohtii Rantala.

Työryhmä selvittää asiaa

Kuopion kaupunginjohtaja ja Siilinjärven kunnanjohtaja asettivat syksyllä 2016 työryhmän selvittämään vesihuollon yhteistyötä.

Tavoitteena on yhteisen yhtiön käynnistäminen 1.1.2019. Järjestelyn jälkeen vesihuollon piirissä on noin 120 000 asukasta ja runsaasti yrityksiä.

Siilinjärven vesimaksut ovat jonkin verran Kuopiota korkeammat, mutta molemmilla vesilaitoksilla tuotettuun euroon nähden kulut ovat suurin piirtein samat.

– Mistä syntyy niin mittava synergiaetu, että yhdistymistä halutaan? Onko operaation ainut seuraus vesimaksujen tuntuva korotus Kuopiossa? Rantala pohtii.

Eikö kunnan ymmärrys riittänyt?

Erityisesti Siilinjärvellä on niukat henkilöstöresurssit. Rantala miettii, syntyykö ylivelkainen alueellinen vesihuoltoyhtiö.

– Yhtiö perustetaan liiketoimintakaupalla, jossa Kuopio ja Siilinjärvi myyvät vesihuoltoliiketoimintansa vesihuoltoyhtiölle käyvillä arvoilla, jonka konsultti Pöyry Oy on määritellyt. Eikö oma paikallinen ymmärrys riittänyt arvon määritykseen?

Huomioidaanko kuntalaisen etu?

Rantalan mukaan monopolituotteen, veden toimittajan eli kunnan olisi otettava huomioon ensisijaisesti kuntalaisen etu. Siilinjärven vesilaitos kaipaa saneerauksia ja hyötyisi enemmän yhdistymisestä.

– Käsitykseni mukaan kuopiolaiset veden käyttäjät ovat olleet veden laatuun ja hintaan melko tyytyväisiä. Siilinjärvellä on tietojeni mukaan veden kalkkipitoisuuden vuoksi aiheutunut kiinteistöjen putkistoille ongelmia.

Kauppa rahoitetaan siten, että osakeyhtiö ottaa velkaa omistajiltaan ja lisäksi kunnat luovuttavat vesilaitosten omaisuuden apporttiehdolla yhtiölle.

– Pääomalainasta ne perivät 5,5 prosentin korot. Näin kuluttajat maksavat velan, noin 130 miljoonaa euroa, joka ikisellä juomallaan vesihörpyllä.

"Veden hinta ei nouse"

Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen sanoo, että suurella vesiyhtiöllä on riittävät henkilöstö- ja talousresurssit yli kuntarajojen. Selvityksen mukaan veden hinnat eivät nousisi kummassakaan kunnassa yhtiöittämisen jälkeen.

– Kuopion omitusosuuden suuruus keskusteluttaa. Kuinka Siilinjärven ääni saadaan yhtiössä kuulumaan, pohtii Lötjönen?

Siilinjärven kunta saisi kirjanpidollisen 12 miljoonan euron voiton, joka vahvistaisi kunnan tasetta.

– Yhdistymistä yritettiin yli 10 vuotta sitten, mutta se kaatui Kuopion kaupunginvaltuustossa. Jätekukko Oy on malliesimerkki kuntien omistamasta vastaavanlaisesta osakeyhtiöstä.

Siilinjärven talousjohtaja Pekka Takkinen tarkentaa, että uudelle yhtiölle luovutettaisiin vesihuoltolaitoksen omaisuus.

– Omaisuudesta osa merkitään yhtiön omaksi pääomaksi, osa pääomalainaksi ja osa perustamislainaksi. Kunnat määrittelevät lainaosuuksille koron.

Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen pyytää tutustumaan Kuopion veden johtokunnan päätökseen, jossa todetaan, että hankkeen päättää kaupunginvaltuusto ensi syksynä.