Kuopion valtuusto kiisteli veronkorotustarpeesta

Valtuutettu Samuli Voutila sanoo kuntaverotuksen korottajia laiskoiksi päättäjiksi. Kuva: Ismo Vornanen

Synkissä taloustunnelmissa valtuutetut kaivautuivat arvojensa mukaisiin poteroihin.

Maanantaina Kuopion kaupunginvaltuusto esiintyi tummissa puvuissa. Valtuutetut pitivät hiljaisen hetken ammattiopistossa viime viikolla tapahtuneen väkivallanteon vuoksi. Kokouksessa valtuutetut pyörittelivät synkkiä kuntatalouden lukuja. Tulorekisterin sekavan käyttöönoton vuoksi Kuopion verotulojen tilitysvaje on noin 12 miljoonaa euroa, joka tosin palautuu seuraavana vuonna. Kömmähdyksen vuoksi tämän vuoden verotuloarvio on pahasti pielessä.

Kuopion tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hilkka Kontiaisen puheenvuoro kiteytyi työhyvinvoinnin, sairauspoissaolojen ja yt-neuvottelujen väliseen kohtalonyhteyteen sekä kysymykseen, miksi talousarvion ennusteeseen ei voi luottaa. Kontiaisen puheenvuoroa seurasi hiljaisuus.

Vasta osavuosikatsaus tammikuulta elokuuhun käynnisti keskustelun vaikeasta taloustilanteesta. Valtuutetut näyttävät kaivautuvan ennen budjettipäätöksiä arvojensa mukaisiin poteroihin.
Samuli Voutila (ps.) ja Hetti Rytsy (kesk.) haastoivat ärhäkkäästi valtuutettuja verodebattiin. Rytsy arvosteli rajusti, että vasemmisto ratkaisee ongelmat verotuksella, ei uudistuksin. Myös Voutila ruoti vasemmiston verokorotusintoa.
– Verojen korotus on laiskan päättäjän työkalu. Tässä valtuustossa ei ole monta ikäpolveni edustajaa. Ottakaa huomioon millaisen talousperinnön jätätte meille jälkipolville, julisti Voutila ikääntyvälle valtuustolle.

Vasemmiston Erkki Virtanen muistutti, että verojen korotus on käyttövalikoimassa. Hän lohdutti valtuustoa sillä, että syksyn ennusteisiin ei ole ennenkään voinut luottaa.
– Tähän aikaan vuodesta annetut taloustiedot tuppaavat kohenemaan keväällä tilinpäätöstiedoissa, kuten viime vuosina on käynyt.
Laura Meriluoto (vas.) puolusti tulojen lisäystä veroilla vielä ärhäkkäämmin kuin hänen oppi-isänsä Virtanen. Meriluoto paalutti, että jos on menoja, on oltava myös verotuloja ja typeriä säästöjä pitää varoa.

Valtuusto jakaantuu muutamaan arvosegmenttiin. ”Peruspalvelupuolue” korostaa sosiaali-, terveys- ja koulupalveluita. Tähän porukkaan lukeutuu muun muassa Iiris Asikainen (sd.).
– Talousongelmat tulevat erikoissairaanhoidosta ja sekavista verotilitykistä kunnille. Kunnalla on kasvava henkilöstötarve, mutta silti säästöt otetaan henkilöstön työpanoksesta, kritisoi Asikainen.

Perussuomalaisen Minna Reijonen kuuluu niinikään ”peruspalvelupuolueeseen”, mutta hän toteaa ympäripyöreästi, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä ilman minkäänlaista analyysiä. Vesa Linnanmäki (kesk.) näyttäisi niinikään olevan peruspalveluporukassa. Hän laittaisi resursseja perheiden arjen parantamiseen. Tämän ryhmän päättäjätyypit näyttävät suhtautuvan penseästi kaupungin vetovoimainvestointeihin.
Leila Savolainen (kesk.) edustaa taas investointeja korostavaa päättäjäjoukkoa, jotka haluavat kehittää Kuopiosta vetovoimaisen ja kasvavan valtakunnan keskuksen. Hän nosti esille mielipiteitä jakavan tapahtuma-areena -hankkeen.
– Kuopion on Suomen 9. suurin kaupunki. Yritysten kanssa on kehitettävä yhdessä rakentamiskulttuuria. Meidän on huolehdittava vetovoimastamme emmekä voi siksi rakentaa liian vaatimattomasti.

Kokoomuksen Pekka Kantanen on Savolaisen tapaan vetovoimaisten investointien puolueessa. Hän halusi verrata Kuopion investointeja toisiin Suomen suuriin kaupunkeihin. Vetovoimainen kaupunki houkuttelee uusia veronmaksajia.
– Suomessa on selviytyjiä ja putoavia kaupunkeja. Ne kaupungit, jotka kasvavat, myös investoivat tulevaisuuteen kuten Tampere. Rohkeilla päätöksillä saamme rahoitusta palveluihin.

Kuntatalouden alijäämät

  • Kuopion kaupungin talousennuste on heikentynyt verotulojen vuoksi.
  • Kuntaliiton arvion mukaan verotuloja jää tilittämättä kunnille kuluvalta vuodelta 600 miljoonaa euroa (Kuopio 12 milj.)
  • Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyvät 11,5 miljoonalla eurolla
  • Osakkeiden myyntivoittojen arvioidaan jäävän 2,9 milj. euroa talousarviota pienemmiksi.
  • Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin 13,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
  • Kuopion kaupunki on käynnistämässä YT-menettelyt.