Kuopioon kaivataan lisää kuuloneuvojia

Marjatta Vartiainen ja Mikko Roininen rohkaisevat ihmisiä ottamaan käyttöönsä kuulemiseen tarkoitettuja apuvälineitä. Kuva: Inka Matilainen

Suokadulla tarjotaan tiistaisin apua kuulokojeen käyttöön ja neuvoja sekä tukea kuuloon liittyvissä kysymyksissä.

Eläkeikäisistä joka kolmannella arvioidaan olevan jonkin asteinen kuulon-alenema, ja suurimmalla osalla 75-vuotiaista kuulo on heikentynyt. Moni ikäihminen kärvistelee heikentyneen kuulonsa kanssa täysin yksin ja osa jopa eristäytyy sen vuoksi kotiinsa, vaikka apua olisi tarjolla. Moni ei välttämättä myöskään itse tiedosta asiaa, vaan pitää kuulon heikkenemistä normaalina osana vanhenemista.

Heikentynyttä kuuloa ei enää saa takaisin, mutta tilanne ei ole lohduton, sillä kuulon parantamiseen on paljon apuvälineitä, kertovat Kuopion kuulo ry:n Marjatta Vartiainen ja Mikko Roininen.
Vartiaisella on ollut kuulokoje molemmissa korvissa yli 20 vuotta ja Roinisella noin viisi vuotta. Kumpikin kertoo, että vaikka kojeeseen oli alkuun hankala tottua, olisi elämä ilman sitä todella hankalaa.
– Minulla on keskivaikea kuulovamma, jonka varmasti aiheutti osin se, että tein uran päiväkodissa ja niissä melua riittää. Kojeeseen tottuminen oli vaikeaa, mutta nyt riisun sen pois vain kun käyn suihkussa ja illalla kun menen nukkumaan. Se helpottaa elämää valtavasti.
– Minun kohdallani huomattiin jo lapsena, etten kuule kunnolla. Silti olen tähänkin päivään asti soittanut viulua ja apuvälineistä on ollut valtavasti hyötyä, Roininen sanoo.

Molemmat muistuttavat, että huonoa kuuloa tai kuulokojetta ei tarvitse hävetä. Erityisesti he korostavat, ettei huono kuulo saisi olla syy sille, että joku jää kotiin ja eristäytyy muista.
– Siinä ei ole mitään hävettävää, eikä huono kuulo tee ihmisestä tyhmää. Mutta huonokuuloisen kanssa kahden kesken keskustellessa vastapuolen olisi hyvä muistaa, ettei peitä suuta ja puhua rauhallisesti ja selkeästi. Taustahäly myös vaikeuttaa kuulemista ja ryhmätilanteessa jokaisen pitäisi puhua yksitellen.

Vartiainen ja Roininen toivoisivat, että kuulovammaiset otettaisiin paremmin huomioon julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa. Julkisissa tiloissa heitä auttaisi se, että tiloihin hankittaisiin enemmän palvelusilmukoita ja myöskin tiedotettaisiin niistä, jotta kuulovammaiset osaisivat laittaa kuulokojeen T-asentoon.
– Niitä olisi hyvä olla kaikissa sellaisissa paikoissa, joissa ollaan kahden kesken tekemisissä kuten virastoissa ja esimerkiksi kaupoissa kassoilla. Sen olisi tärkeä olla myös olla päällä, jotta siitä on hyötyä. Välillä on paikkoja, joissa on joko palvelusilmukka tai isompi induktiosilmukka, mutta niitä ei osata tai muisteta käyttää ja silloin niistä ei ole hyötyä, Roininen sanoo.

Vartiainen on usein vapaaehtoisena Suokadun toimintakeskuksella tiistaisin kello 16.30–17.30 järjestettävässä kuulolähipalvelussa. Kuulolähipalvelussa tarjotaan kuulokojeen käytön opastusta ja apua, kaikille sitä tarvitseville. Kuulolähipalvelussa annetaan apua myös apuvälineiden hankintaan ja ohjausta kuntoutus-kurssille ja muuta neuvontaa. Vartiainen sanoo, että palveluun tarvittaisiin lisää vapaaehtoisia.
– Kuuloliitosta koulutetaan tehtävään ja toivoisin kovasti, että tähän saataisiin lisää vapaaehtoisia auttamaan ihmisiä. Niin monella se kuulokoje jää laatikkoon kun koetaan sen käyttö vaikeaksi. Ja kun siihen ei koskaan oikein opettele, niin jää valtavan hieno apulaite käyttämättä.
Kuulolähipalvelua on myös Mäntylän toimintakeskuksella kerran kuukaudessa keskiviikkoisin kello 15–16. Seuraava lähipalvelukerta on 12.12.

Kuulokojeet ja apuvälineet

  • Lääketieteellisesti kuulokojeen myöntämisen rajana on 30-40 desibelin kuulonalenema paremmassa korvassa.
  • Apuvälinetarve arvioidaan yleensä kuulokeskuksessa, kuuloasemalla tai sairaalan kuntoutusohjaajan kotikäynnillä.
  • Lisätietoa: Kuopion kuulo: www.kuopionkuulo.yhdistysavain.fi ry ja Kuuloliitto ry: www.kuuloliitto.fi