Kysyimme: Pelkäätkö koronavirusta ja muita tartuntatauteja?

Panu Kekäle: Huolehdin normaalista hygieniasta niin kuin aina ennenkin. Koronavirus ei ole osaltani aiheuttanut mitään toimenpiteitä. Minun huolenani eivät ole niinkään bakteerit ja virukset. Esimerkiksi matkakohteeni ratkeaa paikan ilmanlaadun perusteella. Minulla on astma ja selvitän aina kaupungin saastetilanteen. En halua joutua pakkasella lojumaan hotellihuoneessa, kuten on käynyt esimerkiksi Budapestissä. Kuvat: Ismo Vornanen

Uuden viruksen käyttäytymistä on vaikea ennustaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta saatujen tietojen mukaan koronaviruksen kaltaisten tartuntatautien vakavammat tapaukset tulevat ensimmäisenä esille, koska vakavasti oirehtivat hakeutuvat hoitoon. Valtaosalla potilaista oireet ovat lieviä ja vakavaan sairastumiseen virus on johtanut 17 prosentilla potilaista.
Maailmalla todettuja tapauksia oli THL:n tiistaisen tilaston mukaan 20 500, joista kuolemaan on johtanut 425. Suurin osa tapauksista on todettu Kiinan Wuhanissa. Tautia on tavattu yksi kappale myös Suomen Lapissa.

KYSin infektioylilääkäri Irma Koivula sanoo, että koronavirus on hiukan lievempi kuin sars, mutta vaikeampi kuin keskimäärin tavallinen kausi-influenssa. Tartuntatautien levinneisyyteen liittyy mielenkiintoinen piirre. Jos tauti aiheuttaa kuolleisuutta, se voi hillitä epidemian leviämistä.
– Jos tartuntatauti aiheuttaa vakavat oireet, ihmiset hakeutuvat hoitoon. Jos oireet ovat lievät, moni liikkuu kaupoissa, töissä ja muilla ruuhkaisilla paikoilla. Taudin kantaja ei välttämättä edes tiedä, että hän levittää tautia. Tällöin virus leviää nopeasti ja laajalle, kertoo Koivula.

Maailmalla tautiin kuolleet ovat enimmäkseen yli 60-vuotiaita, joilla on muitakin sairauksia ja heikentynyt vastustuskyky. Riskiryhmä on siis samanlainen kuin influenssassa. THL:n mukaan Suomessa kausi-influenssaan kuolee joka vuosi satoja ihmisiä ja koko maailmassa noin 400 000 henkilöä.
Koivula huomauttaa, että uuden koronaviruksen käyttäytymistä on vielä vaikeaa ennustaa, koska tilanne muuttuu koko ajan ja terveysviranomaiset saavat koko ajan uutta tietoa.
Koronaviruksen uskotaan siirtyneen ihmiseen lepakosta väli-isännän kautta. Väli-isäntä on ollut todennäköisesti jokin nisäkäs. Useat tutkijat arvioivat, että tauti ei ole tarttunut käärmeen välityksellä niin kuin kiinalaistutkijat aluksi ilmoittivat.

Tällä hetkellä on kuitenkin varmaa, että koronavirus tarttuu ihmisestä ihmiseen lähikontaktissa esimerkiksi pisaratartuntana. Yleisimmin koronaviruksen oireet ilmaantuvat 5–7 päivän päästä tartunnasta. Virus saattaa elää otollisen kosteilla pinnoilla joitain tunteja, mutta kuivilla pinnoilla se ei selviä pitkään.
Paras keino välttää virustartuntaa on pestä kätensä saippualla. Kasvosuojuksista ei ole suurta apua, vaikka THL suosittelee kasvosuojusta terveydenhuollon henkilöstölle ja infektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteissa kuten samassa taloudessa asuville.
Uuteen virukseen ei toistaiseksi ole tehokkaita lääkkeitä eikä rokotteita.