Leipäjonoissa entistä vähemmän ruokaa jaettavana

Kuopiossa toimii puolenkymmentä leipäjonoa. Yksi niistä on Kuopion Ruoka-apu ry, joka jakaa lahjoitusruokaa keskustassa, Metro-seurakunnan tiloissa. Vapaaehtoiset Eila Lipponen ja Harri Miettinen laittoivat maanantaina leipiä esille.

Kauppojen hävikin vähentyminen on karsinut leipäjonojen saamaa lahjoitusruokaa. Ruoan väheneminen kiristää hermoja leipäjonoissa. Jotkut epäilevät, ettei kaikki leipäjonoissa asioivat ole avun tarpeessa.

 

Ruokalahjoitusten järjestäjillä on hankala yhtälö ratkottavanaan. Kauppojen pidentyneet aukioloajat ja tuntuvat alennusmyynnit ovat vähentäneet ruokahävikkiä. Kauppojen hävikin vähentyessä myös lahjoitettavaa ruokaa leipäjonoihin on entistä vähemmän. Samaan aikaan leipäjonojen asiakaskunta kasvaa.

– Leipäjonon asiakasmäärä on koko ajan kasvanut. Meillä käy jo noin 350 asiakasta viikossa. Tilanne on hankala, kun lahjoitettavaa ruokaa on vähemmän. Ei tässä itsekään voi leiväksi muuttua, Harri Miettinen Kuopion Ruoka-avusta kertoo.

Ruokaa ei
enää riittänyt

ViaDia Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Hannu Tourunen kertoo, että lahjoitettavan ruoan määrä väheni tuntuvasti jo viime vuoden loppupuolella. Keväällä ruokaa ei enää riittänyt kaikille, ja lämpimän aterian jakaminen piti laittaa kesätauolle kuukautta normaalia aikaisemmin.

– Ostimme jonkin aikaa ruokaa itse, mutta siihen ei varat riitä. Aiemmin annoimme aterialle tulleiden mukaan myös ruokakassin, mutta sitä emme ole voineet tehdä enää aikoihin. Emme tiedä, milloin voimme käynnistää toiminnan kesätauon jälkeen. Tavoite on elokuun aikana. Kesällä jaamme kuitenkin kolmesti viikossa leipää.

Osa käyttää
hyväksi

Lahjoitettavan ruoan väheneminen kiristää hermoja leipäjonon asiakaskunnassa. Kuopion Kaupunkilehden (15.7.) mielipidepalstalla on käyty keskustelua siitä, ketkä ovat oikeutettuja leipäjonossa käymiseen. Jotkut epäilevät, että leipäjonossa käy myös sellaisia, jotka eivät välttämättä tarvitsisi ruoka-apua. Leipäjonojärjestäjät myöntävät, että tätäkin ilmiötä jonkin verran esiintyy.

– On ihmisiä, jotka käyttävät järjestelmää hyväksi. Jotkut ovat jopa tulleet ostoslistan kanssa luettelemaan, mitä ruokaa haluavat, eikä kaikki ruoka kelpaa mukaan. Jos jollakin on pokkaa tulla jonoon vaikka tienaisi hyvin tai olisi hyvä eläke, niin ei me voida asialle mitään, Miettinen toteaa.

– Todennäköisesti ruokalahjoitusta käy hakemassa myös sellaisia ihmisiä, joilla olisi varaa ostaa kaupasta. Mutta on periaatteellinen asia, ettei henkilöiden taustoja tai avun tarvetta kysellä,
Tourunen sanoo.

Avun tarve ei näy päällepäin

Suomessa ruoka-avun tarvetta ei tarvitse todistaa. Kuopiolaisten leipäjonojärjestäjien mukaan nykyinen käytäntö on hyvä. Jos jokaisen pitäisi esittää tiliotteensa tai työttömyystodistus, muuttuisi leipäjonotoiminta liian byrokraattiseksi. Monelle on muutoinkin iso kynnys tulla hakemaan apua. Järjestäjät myös huomauttavat, ettei avun tarve ja taloudelliset ongelmat välttämättä näy ulospäin.

He kuitenkin toivovat, että jokainen puntaroisi itse avun tarpeensa.

– Toive on, että sellaiset, joilla on varaa, ostaisivat ruokansa kaupasta. Näin jäisi ruokaa heille, joilla ei oikeasti ole varaa ruokaan, Tourunen sanoo.

– Joillakin on sellainen luonne, että ilmaiseksi otetaan vaikkei olisi tarvetta. Mutta toisaalta pitää muistaa, että valtaosa on rehellisiä ja hyväsydämisiä ihmisiä, joilla on oikea avun tarve, Miettinen sanoo.