Lukijaraati: Puijon suurmäkeä ei pidä purkaa

Puijon hyppyrimäki kuuluu lukijaraatilaisten mielestä Kuopion kaupunkikuvaan. Kuva: Juha Poutanen

Hyppyrimäet ovat osa Kuopion identiteettiä ja kaupunkikuvaa, ajattelee moni lukijaraatilainen.

Puijon suurmäen tilanne nousi tänä keväänä poliittiseen keskusteluun Kuopiossa. Yle uutisoi, että vain 20 kuopiolaishyppääjää käyttää suurmäkeä. Mäkien ylläpito ja kunnostus maksaa noin 330 000 euroa vuosittain. Yle teki suurmäen kohtalosta myös sähköpostikyselyn valtuustoryhmille ja yksikään kyselyyn vastanneista ei kannata mäen pikaista purkamista.

VIIKKOSAVO kysyi myös lukijaraatilaisten mielipidettä ja kanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yksimielinen: suurmäkeä ei pidä purkaa. Vastauksissa puolletaan mäkihypyn harrastusmahdollisuuden säilymistä Kuopiossa ja muistutetaan, että mäet ovat osa Kuopion kaupunkikuvaa.
– Puijo ja hyppyrimäet kuuluvat Kuopioon. Ne ovat osa Kuopion sielua ja identiteettiä. Mäet voi jättää vaille hoitoa, jos käyttö on vähäistä, ovatpa monumentteina entisiltä mäkihypyn ja Puijon kisojen kulta-ajoilta, eräässä vastauksessa pohditaan.
– Kuopiolla ja mäkihypyllä on pitkät perinteet. Varsinkin, kun nyt maajoukkueen kotimaan leiritys- ja valmennustoiminta keskitetään Kuopioon, niin purkamisessa ei ole mitään mieltä, eikä järkeä, eräs raatilaisista perustelee.

ERÄS raatilaisista muistuttaa, että Kuopiossa on muitakin urheilupaikkoja, jotka ovat vajaakäytössä. Yhtenä esimerkkinä hän sanoo pesäpallostadionin.
– Paljonko maksaa sen ylläpito vuodessa? Kuinka aktiivisessa käytössä se on? Talvet se on tyhjillään. Miksi sitä ei voisi jäädyttää talveksi luistinradaksi?

PURKAMISTA puolustavassa puheenvuorossa vedotaan rationaaliseen ajatteluun. Vastauksessa perustellaan, että koska nuorison kiinnostus mäkihyppyä kohtaan on vähentynyt, kansallisia rapistuvia monumentteja ei tarvitse säilyttää.
– Samalla tavallahan ajattelee Olympiakomitea huippu-urheilun tukea suunnatessaan. Maailman cupin ja yhdistetyn vastaavat kilpailuviikonloput eivät ole olleet Kuopiolle rahasampoja, joilla voisi perustella säilyttämistä. Uuden ”mattinykäs-sukupolven” odottelu vie vähintään 20 vuotta ja silloinkin mäet taitaisivat olla huonossa kunnossa. Alastulorinne voitaisiin korvata pulkkamäillä ja liukumäillä ja taatusti käyttäjiä olisi enemmän kuin 20.

OSA raatilaisista ei osannut sanoa, pitäisikö mäet säilyttää vai ei. Heistä asia ei ole yksiselitteinen. Toisaalta mäen merkitys on sitä käyttäville urheilijoille tärkeä, toisaalta sen kustannukset ovat suuria urheilijoiden määrään nähden.
– Purkamisen puolella on tietysti se tosiasia, että jos urheilijoita on noinkin vähän ja vuosikustannus suuri. Mäki on jokaiselle yksittäiselle urheilijalle tärkeä, mutta se ei voi ratkaista asiaa. Mielestäni kustannukset eivät saa yksin olla Kuopion kaupungin vastuulla, vaan jos mäki säilytetään niin maksajia pitää löytyä muualtakin.
Kommentissa muistutetaan, että 330 000 euroa on iso summa, jolla voitaisiin tukea muutakin urheilutoimintaa, jossa on mukana enemmän urheilijoita.

YKSI raatilaisista kertoo istuneensa vapaa-ajan lautakunnassa kun K120 mäen rakentamisesta päätettiin. Hän kertoo tuolloin vastustaneensa rakentamista sen kalleuden takia.
– Silloin joku oli laskenut, että tulisi halvemmaksi lähettää hyppääjät lentokoneella kerran viikossa harjoittelemaan Kemijärven hyppyrimäkeen, jossa oli jo vastaava mäki. Jos kulut ovat vuodessa noin 350 tuhatta, niin kyllä 35 000 eurolla per hyppääjä kävisi monta kertaa Rovaniemellä hotellimajoituksineen. En kannata purkua tässä vaiheessa, mutta haluan tietää veronmaksajana, mistä nuo yli 300 tuhatta vuodessa kertyy. Joku yksityinen voisi tyytyä puoleen.

Lukijaraatilaisten ajatuksia Puijon suurmäestä

”Purkamisen puolella on tietysti se tosiasia, että jos urheilijoita on noinkin vähän ja vuosikustannus noin  suuri. Mäki on jokaiselle yksittäiselle urheilijalle tärkeä, mutta se ei voi ratkaista asiaa. Mielestäni kustannukset eivät saa yksin olla Kuopion kaupungin vastuulla, vaan jos mäki säilytetään niin maksajia pitää löytyä muualtakin.  330 000 euroa on iso summa ja sillä voitaisiin tukea muutakin urheilutoimintaa, jossa on mukana enemmän urheilijoita. Ja yleensä rahan voisi käyttää lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Muuhunkin kuin urheiluun.  Ja myös sellaiseen liikunnalliseen toimintaan, joka ei valmista varsinaisia kilpaurheilijoita.”

”Sattuipa kysymys kerrankin nappiin: Olin silloin vapaa-ajan lautakunnan jäsen, kun K 120 mäen rakentamisesta päätettiin. Se meni äänestykseen lautakunnassa, minä jäin hävinneiden puolelle, vastustin rakentamista sen kalleuden takia. Silloin joku oli laskenut, että tulisi halvemmaksi lähettää hyppääjät lentokoneella kerran viikossa harjoittelemaan Kemijärven hyppyrimäkeen, jossa oli jo vastaava mäki. Jos kulut ovat vuodessa n. 350 tuhatta, niin kyllä 35.000 eurolla / hyppääjä kävisi monta kertaa Rovaniemellä hotellimajoituksineen. Toisaalta en ymmärrä, mistä nuo kustannukset tulevat, onko asiaa hoitamaan palkattu joku henkilö ? Olen kuullut varsin ihmeellisiä tarinoita tuosta Puijon mäkien hoidosta ja niiden valvonnasta. Minä en kannata purkua tässä vaiheessa, mutta haluan tietää veronmaksajana, mistä nuo yli 300 tuhatta  vuodessa kertyy. Joku yksityinen voisi tyytyä puoleen.”

”Puijo on ainoa urheilukeskus Suomessa,  jossa 3 hyppyrimäkeä koko kesän käytössä. Suomen nuori mäkihypyn maajoukkue keskitti kesäharjoittelunsa juuri Puijolle. Se kertonee hyppyrimäkien tarpeellisuuden. Myös muiden maiden joukkueita harjoittelee Puijolla. Yhdistetyn Suomen parhaimmistoon kuuluvan Ilkka Herolan kotimäki on Puijolla.”

”Asiaa voisi lähestyä hyvin rationaalisesti. Koska nuorison kiinnostus on vähentynyt mäkihyppyyn, mitään kansallisia rapistuvia monumentteja ei tarvitse säilyttää ja samalla tavalla tavallahan ajattelee olympiakomitea huippu-urheilun tukea suunnatessaan. Maailman cupin ja yhdistetyn vastaavat kilpailuviikonloput eivät ole olleet Kuopiolle rahasampoja, joilla voisi perustella  säilyttämistä, Uusien MATTINYKÄS-sukupolvien  odottelu vie vähintään 20 vuotta ja sittenkin mäet taitaisivat olla huonossa kunnossa. Alastulorinne voitaisiin korvata pulkkamäillä ja liukumäillä ja taatusti käyttäjiä olisi enemmän kuin 20.”

”Pitäisikö Puijon hyppyrimäet purkaa? En osaa suoralta kädeltä vastata tähän kysymykseen. Mitä purkaminen tulisi maksamaan ja toisaalta mitä mäkien ylläpito muutamia lajin harrastajia varten tulisi maksamaan. Suomessahan on nykyään näitä hyvin vähällä käytöllä olevia hyppyrimäkiä vähän siellä sun täällä, pitäisikö tällainen olla myös Kuopiossa? Veronmaksajana minua tietysti kiinnostavat kustannukset. Mäkihypystä tai muustakaan urheilusta en ole tippaakaan kiinnostunut, joten siltä kannalta mäkien olemassaolo on minulle totaalisen yhdentekevää.”

”On totta, ettei maamme mäkihypyn taso vastaa sille asetettuja kansainvälisiä vaatimuksia, mutta ei se ole peruste jonkin yksittäisen mäen purkamiselle. Jos ja kun taso lähtee nousuun kansainvälisellä tasolla myös Suomessa, mitä me sanotaan kuopiolaisille ja ympäristökuntien junioreille puretun mäen raunioilla? Meillä on monta muutakin verorahoilla ylläpidettävää turhuutta, kuin nuo mäet. Mäet eivät suinkaan ole ensimmäisiä realisoitavien listalla.”

”Mäkiä ei tule missään tapauksessa purkaa. Puijo ja hyppyrimäet kuuluvat Kuopioon. Ne ovat osa Kuopion sielua ja identiteettiä. Mäet voi jättää vaille hoitoa, jos käyttö on näin vähäistä, ovatpa monumentteina entisiltä mäkihypyn ja Puijon kisojen kulta-ajoilta.”

”Ei pureta. Kuopio mäkihyppääjien yhtenä pää harjoittelupaikkana tuo ainakin osan kustannuksista takaisin. Yhdistetty nousussa ja voi olla että jatkossa myös mäen suosio kasvaa. Kuopion kannattaisi hitaalla tahdilla keskittyä talviurheilukeskukseksi. Tahko ja lumivarmuus lyövät pitkällä aikavälillä Lahden. Yhdistetty, pesäpallostadionille ampumahiihdon ammuntapaikka ja mäkihyppy. Latuverkoston  kunto on jo vähän parantunut kun puita on kaadettu. Pikkuhiljaa pyyhimme Lahden kartalta. Tahkon mahdollisuudet ja majoitustilat täydentävät Kuopion mahdollisuuksia. Pitäisi tehdä pitkänajan 5-20 vuoden suunnitelma jota määrätietoisesti toteutettaisiin.”

”Ei. Jos hyppyrimäet puretaan. niin missä harjoitella. Jos myöhemmin todetaan. että tarvitaan hyppymäet, niin paljonko maksaa uusien rakentaminen. Meillä on muitakin urheilupaikkoja jotka ovat vajaa käytössä. Esimerkiksi pesäpallostadion. Paljonko maksaa sen ylläpito vuodessa? Kuinka aktiivisessa käytössä se on? Talvet se on tyhjillään. Miksi sitä talveksi ei voisi jäädyttää luistinradaksi?”

”Ei. Kuopiolla ja mäkihypyllä on pitkät perinteet. Varsinkin, kun nyt maajoukkueen kotimaan leiritys- ja valmennustoiminta keskitetään Kuopioon, niin purkamisessa ei ole mitään mieltä, eikä järkeä.”

”Urheilumänestykset er lajeissa on kaotta aekoen vaehelleet. Lyhytaekaesesti ajatellen nuo mäet oes voenna siirtee väl´aekasesti muuvale, vuan nythän niitä kaekkija mäkijä alakaa tuas tarvita Kuopiossakkii. Pienemmät mäet pitäs rohviililtaan ”nykyaekastoo”. Samaten kaet sitä pitäs tuota suurintakkii mäkkee vähän rukata, jotta alakas ”Jannettii” siitä tykätä.
Mikä tärkeintä, koko Puijon urheilualuve pittää laettoo kuntoon ja kerralla. Tuo täänhetken tyyli, nikerrettään jottae nurkkoo pikkusen ja kuunnellaan tuas kuukaos´sotala rutinoeta ja luetaan jokalehestä ruikutuksija Puijon raeskoomisesta.
Kerrala kuntoon, männöövät kaekki samoela rutinoela ja aletaan suaha kisojakkii Kuopijoon. Tärkeintä, etteivät ala mytkäöttelemmään noeta mäkijä pitkälleen.”

”Ei missään nimessä pidä purkaa. Puijon hyppyrimäet ovat kuopion tunnusmerkit, niistä Kuopio tunnetaan. Pitää kehittää Puijon hyppyrimäkien toimintaa niin, jotta voitas saada mäkihyppykisoja Kuopioon. Pitää kehittää Puijon toimintaa matkailun kannalta kannattavaksi johon liitetää hyppyrimäet. Vaikka kesäkisat. Linja-auto kuljetuksia pientä korvausta vastaan Puijolle. Opastettuja luontoretkiä ym. muut toimintaa.”

”Ei pidä Puijon hyppyrimäkiä purkaa. Jos ne puretaan, niin tässähän käy samalla tavalla kuin linja-autoaseman kanssa näivetytään ihan käpykyläksi. Toiseksi Kuopio menettää sen vähäisenkin tunnettavuuden ja ”urheiluystävällisyys” statuksen. Kolmanneksi, onhan Kuopiossa mitättömämpiäkin asioita tuettu. Neljänneksi voidaan perustaa ideariihi kehittämään mitä kaikkea muuta Puijolla voidaan tehdä, vaan taitaa nuo hyvät ideat hautautua byrokratian alle.”

”Mitä PUIJO olisi ilman hyppyrimäkiään. Oikein kylmää, kun ajattelenkin purkamista. Haluaako porukat, että Kuopiosta tulee talviurheilun takapajula. Viitteitä siihen suuntaan tuntuu olevan ilmassa. Eikö päättäjien pitäisi ennemmin ajatella keinoja, miten saadaan nuoret ja ennen kaikkea  heidän vanhempansa  mukaan myös talviliikunnan pariin. Mäkihypystä voisi moni pikku poika innostua, jos isä olisi mukana kannustamassa. Tarvitaan ryhtiliike nostamaan Kuopio jälleen talviurheilun suurkaupungiksi. Olen havainnut viitteitä siitä, että asiat etenisivät siihen suuntaan. Kuinka kovasti toivonkaan sitä. Kun olin nuori, Puijolla voi lasketella ja hiihtää ja laskea mäkeä Antikkalassa ja muuallakin. Meillä oli kavereiden kanssa tapana käydä iltalenkillä Puijon majalla ja menu oli tee ja paahtoleipä hunajalla päällystettynä. Ne hetket säilyvät muistissa.”

”Minusta hyppyrimäet kuuluvat Puijon maisemaan. Kuopiossa on ollut monia mäkihyppy kisoja joten ne ovat historiallisia rakennelmia. Minusta Kuopioon pitäisi saada Mäkihyppy kilpailuja. Entäs nuoret harjoittelijat ja tuleva sukupolvi. Kuopion kaupunki voisi tukea tulevia mäkihyppääjiä, kaupungissa on ollut hullumpiakin asioita kehitteillä.”

”Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei Puijon hyppyrimäkiä saa purkaa. Kuopiolla on pitkät perinteet mäkihyppypaikkakuntana. Jos hyppyrimäen profiili on vanhanaikainen, niin korjattakoon se ajankohtaiseksi, eikä vastaukseksi kelpaa, että se tulee kalliiksi. Vain jalkapalloon ja jääkiekkoon panostaminen Kuopion suuruisessa kaupungissa ei ole reilua. Kannatan ajatusta, että Puijo kunnostettuna nykyvaatimuksia vastaavaksi, voisi todellakin palvella kansainvälisenä harjoitusmäkenä. Toisihan tuokin vaihtoehto Kuopiolle kansainvälistä mainetta, jos kerran sen perään huudellaan. Yksityisrahoituksen saaminen ja lajiliiton apu olisivat luonnollisesti erittäin tärkeää kaupungin osallistumisen lisäksi.”

”Kuopio tarvitsee mäkensä jos se puretaan kuolee viimeisetkin urheilut Puijolla. Olisiko ideaa järjestää juniori leirejä sinne ; kesällä ja syksyllä. Ja muitakin hyppyleirejä. On todella harmillista, kun sitä ei osata kehittää millään tavalla. Keskellä kaupunkia tuollainen hieno paikka; luontoa ja vaihteleva maasto. Voisi markkinoida ulkomaille,yhteisiä leirejä ja yhdistää siihen kaunista esim. sisävesiristelyä ja saunaa ym.”

”Puijon mäkiä ei pidä purkaa. Mäet on aikoinaan harkinnan ja  demokraattisen päätännän jälkeen rakennettu. Jos nyt ei mäkimenestystä tällä hetkellä ole, pitäisi mieluummin ruveta tekemään jotain sen eteen, että nuoriso alkaisi jälleen kiinnostua hienosta lajista mäkihypystä.  Suomen maajoukkueen mäkiharjoitteluhan on päätetty keskittää Kuopioon, joten asiasta pitäisi täällä ottaa koppi. Voisi kuitenkin asettaa vaikka10 vuoden määräajan ja jos ei menestystä edelleenkään tule, niin harkita asiaa uudelleen.”

”Ei purkua Puijon hyppyrimäelle. Puijo on ollut tunnettu kautta aikojen urheilu pyhättönä ja Kuopio kaupunkina ympäri maailman. Mikäpä sen korvaisi.  Ei joku ”rokkitapahtuma” vedä vertoja sille.”

”Minusta on hieman hullunkurista purkaa mäet jos tulevaisuudessa ollaan investoimassa Puijoon esim. hotellin muodossa. Ehkä mäki tulisi peruskorjata ja koittaa löytää joku kolmannen sektorin rahoittaja hankkeeseen mukaan. Tiedän minkä verran Kuopiossa investoidaan kulttuuriin vuosittain (ei ole pikkusumma) mutta myös liikunta on tärkeää ja Kuopiosta on tuotettu aika monta maailmanluokan mäkihyppääjää ja minusta nuorilla (vaikka vain muutamalla kymmenellä) tulisi olla mahdollisuus harrastaa mäkihyppyä jos he niin haluavat. Suurmäki on myös olennainen osa Puijon ilmettä ja olisi todella sääli jos ne purettaisiin. Sama kun kiellettäisiin Jorma Uotista käyttämästä silmälaseja ja kaulahuivia. Jos mäet kuitenkin puretaan niin olisi oikein että säästetty summa päättyisi todellakin nuorten liikunnan tukemiseen eikä mihinkään turhanpäiväisiin kukkaistutuksiin. ”