Lumenkaatopaikalla on vieläkin sulamatonta lunta

Osmo Turunen ihmettelee, miksei lumikasan sulattamista voi jouduttaa lämpimällä järvivedellä. Kuva: Laura Töyräs

Pitkäpuominen kaivinkone möyhii Siikalahdessa lumikasaa, jotta sulaminen nopeutuisi.

Historiallisen lämpimän heinäkuun jälkeen on ristiriitaista ajatella, että jossain olisi vielä lunta. Tämä on kuitenkin tilanne viime talvena ääriään myöten täyttyneellä Siikalahden lumenkaatopaikalla. Lumisen talven aikana lumenkaatopaikalle ajettiin jopa 300 000 kuutiota lunta. Huolimatta äskettäisistä lähes kuukauden kestäneistä helteistä, lumenkaatopaikalla on vielä komea läjä hiekkaista lunta.
– Pitkäpuominen kaivinkone käy siellä hämmentämässä kasaa, jotta lumet paljastuisivat hiekan alta, Mestarin kunnossapidon ylläpitopäällikkö Pekka Kilpimaa kertoo.

LUMEN sulaessa hiekoitushiekat paljastuvat ja peittävät lumikasan, jolloin aurinko ei pääse lämmittämään ja sulattamaan lumivuorta hiekan läpi. Siksi lumivuorta käydään möyhimässä joka kesä.
– Se on ihan normaali käytäntö. Minusta tosin tuntuu, että aiempina kesinä lumet olisivat jo sulaneet, mutta viime talvi oli niin poikkeuksellisen runsasluminen, että nyt lumien sulaminen kestää pidempään.
Tavallisina vuosina kaivinkoneella hämmentäminen riittää sulattamaan lumivuoren hyvin ennen seuraavia ensilumia.
– Uskon, että tänäkin vuonna lumikasa saadaan sulamaan ja tilanne normalisoitua, nyt kun kaivinkone on käynyt siellä hieman useammin.

KUOPIOLAINEN Osmo Turunen on seurannut lumikasan sulattamista tänä vuonna. Hän ihmettelee, miksei käyttöön oteta tehokkaampia sulatuskeinoja, kuten lumivuoren kastelua.
– Ei luulisi olevan kovin vaikeaa pumpata viereisestä järvestä vettä kasan päälle esimerkiksi sadettimelle, jolla sitten kasteltaisiin lumikasaa ja joudutettaisiin sulamista.
Turunen epäilee, että keino olisi jopa ympäristöystävällisempi kuin bensakäyttöisellä kaivinkoneella myllääminen.
– Joskus on sanottu, ettei näin voi tehdä, koska likaiset sulamisvedet valuvat sitten vesistöön. Mutta jonnekinhan ne valuvat nytkin! Tuolla on varmaan esimerkiksi öljynerotuskaivo, jonka kautta sulamisvedet on viemäröity. Sadettimen kanssa sitä kautta menisi vain vähän enemmän vettä.
Ylläpitopäällikkö Kilpimaa toteaa, että tavallisten talvien jälkeen tällaista vaihtoehtoa ei ole tarvinnut edes pohtia.
– Kastelujärjestelmän rakentaminen tuo kustannuksia, eikä sellaiselle ole suurimpana osana kesistä ollut mitään tarvetta, sillä lumet ovat sulaneet möyhimisen avulla riittävän hyvin. Enkä usko, että tänäkään kesänä tarvitsisimme sitä.

SAMOIN Turunen kummastelee, miksei varsinkin runsaslumisina talvina yöllä satanutta tuoretta ja puhdasta lunta voitaisi ajaa järven jäälle. Se helpottaisi lumenkaatopaikkojen tilannetta.
– Nyt puhtaat lumet ajetaan kuorma-autoilla pahimmillaan monien kilometrien päähän, ja sen luulisi saastuttavan luontoa ja tuovan kustannuksia.
Tähän asiaan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset kuitenkin antavat tällä hetkellä yksiselitteisen ratkaisun. Määräyksissä sanotaan, että lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa vesistöön. Lumenkaatopaikat tulee sijoittaa niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista. Lumenkaatopaikkojen sulamisvedet tulee määräyksien mukaan imeyttää maaperään tai selkeyttää tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön.
– Mutta kysynkin, onko määräykset laadittu fiksusti? Nähdäänkö varmasti koko kokonaisuus? Sillä ei voi olla ekoteko sekään, että puhdasta lunta ajetaan esimerkiksi satamasta Petoselle, kun sen olisi voinut kipata parin metrin päähän järveen. Likaista lunta ei tietenkään pidä ajaa järveen.

Siikalahti täyttyi

  • Siikalahden lumenkaatopaikalle mahtuu noin 300 000 kuutiota lunta.
  • Viime talvi oli erittäin runsasluminen, ja lumenkaatopaikka tuli täyteen.
  • Yle uutisoi maaliskuussa, että Siikalahti suljettiin tuolloin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011.