Meluun voi vaikuttaa

Tämän lehden sivulta 6 löydät uutisen Kuopion meluhaitoista. Artikkelista käy ilmi, että ruutukaava-alueella meluisinta aluetta on esimerkiksi Puistokatu ja Asemakatu. Kaupunkimme läpi kulkeva moottoritie muodostaa suurimman meluvyöhykkeen. Kun Savilahdentien ja Puijonlaaksontien äänet yhdistyvät moottoritieltä tuleviin ääniin, kovin päiväaikainen meluhaitta syntyy Rauhalahdentien ja Kellolahdentien välille. Melualueella eli alueilla, joiden melutaso on päivällä yli 55 desibeliä, asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Muutama vuosi taaksepäin kummipoika oli luonani yökylässä. Maalla koko elämänsä viettänyt lapsi tuijotteli ulos ikkunasta ja totesi, että ”koko ajan männöö aato.” Niin männöö. Ainakin keskustan nurkalla. Jatkuva hälinä ja liike olivat hänelle ihmeellisiä asioita.

Ihmisten kyvyssä sietää melua on eroja. Melusta valittava saa usein kylmän kommentin: ”Muuta maalle jos melu häiritsee.” Melun sietäjä ei välttämättä tiedä, että tutkimusten mukaan melu aiheuttaa myös hänen kehossaan stressireaktion. Erona on se, että meluherkkä reagoi ääniin voimakkaammin ja ei totu ääniin välttämättä koskaan. Melu on myös yksilöllinen kokemus.

Melu on terveydelle haitallista, olipa kyseessä herkkä tai ei-herkkä henkilö. Siksi on tärkeää, että melua pyritään ehkäisemään niin hyvin kuin mahdollista.

Mutta jos yläkerrassa asuvan henkilön kävely häiritsee, on varmaan oikeasti järkevää harkita sitä maalle muuttoa. Jo ihan oman hyvinvoinnin takia. Jokainen meistä kaipaa hiljaisuutta ja rauhaa. Sen puutetta ei voi aina sysätä toisten syyksi. Siellä missä on ihmisiä ja liikennettä, on ääntä.

Kirjoittaja on toimittaja.
inka.matilainen@media.fi