Milloin hankkia lapselle oma älypuhelin?

Viisivuotias Viivi ja neljävuotias Reino ovat harjoitelleet puhelimen käyttöä äiti Minna Pulkkisen kännykällä. Omat puhelimet he saavat kouluun mennessään, ja Viivin haaveena on samanlainen puhelin kuin äidillä. Myös Reino haaveilee jo oikeasta kännykästä, mutta siihen asti on tyydyttävä punaiseen leikkipuhelimeen. Kuva Petra Mustonen

Yleisimmin lapselle ostetaan oma puhelin koulun alkaessa, mutta mitään tiettyä ikärajaa ei ole olemassa. Puhelimen käytön harjoittelu kannattaa aloittaa ajoissa.

Suurin osa lapsista saa ensimmäisen oman puhelimensa koulun alkamisen yhteydessä. DNA Kauppa Aapelin myymäläpäällikön tehtävää hoitava Pasi Väyrynen kertoo, että ensikännyköiksi hankittavien puhelinten myynti on runsaimmillaan heinä-elokuussa.
– Moni vanhempi kertoo etsivänsä nimenomaan ensimmäistä omaa puhelinta lapselleen. Lähes aina kyseessä on älypuhelin, kuitenkin alemmasta hintaluokasta, alle 200 euron puhelimista.

Käyttöä harjoiteltava

Väyrynen kertoo, että ensikännyköiden ostamisen toinen ostopiikki on heti kesäloman alussa, sillä osa vanhemmista haluaa ensin kesän aikana opetella puhelimen käyttöä lapsen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja pitää puhelimenkäytön säännöllistä harjoittelua yhdessä lapsen kanssa tärkeänä.
– Ei ole mitään tiettyä ala- tai yläikärajaa sille, minkä ikäiselle lapselle puhelin olisi hyvä hankkia. Olisi kuitenkin huomioitava, että mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän aikuisen apua ja yhdessä opettelua tarvitaan.

Lapsella on oikeus mediataitoihin

Rahjan mukaan puhelin kannattaa hankkia silloin, kun vanhemmat kokevat sen tarpeelliseksi. Puhelinta ei ole pakko omistaa vielä ekaluokalla, mutta lapselle on kyettävä perustelemaan päätös.
– On kuitenkin erittäin tärkeää, että lapsen mediakasvatus aloitetaan, oli hänellä omaa puhelinta tai ei. Lapsella on oikeus yhteydenpitoon ja mediataitojen opetteluun, mutta se voi tapahtua myös perheen yhteisillä laitteilla.
Rahjan mukaan harjoittelu kannattaa aloittaa jo ennen puhelimen hankintaa mm. opettelemalla salasanojen käyttöä, turvallista netissä olemista, nettikiusaamisen tunnistamista ja sovellusten käyttöä ja päivittämistä. Kannattaa keskustella myös siitä, minkälaisissa tilanteissa kännykkää voi käyttää.
– Lapsi ei välttämättä vielä ymmärrä esimerkiksi kännykän käytön vaarallisuutta liikenteessä koulumatkan aikana. Myös ajanhallintaa median parissa kannattaa opetella yhdessä ja ottaa lapsi mukaan ajankäytöstä sopimiseen.

WhatsApp on lapsillekin tärkeä

Väyrysen mukaan yksi syy älypuhelinten yleistymiseen ensikännyköinä on tarve pikaviestintäsovelluksille, kuten WhatsAppille, sekä joskus sosiaalisen median sovelluksille. Yhteydenpito tapahtuu nykyään niin usein niiden kautta, että saldorajat liittymäsopimuksissa ovat jääneet jo kokonaan historiaan. Myös pelit ja kuvaaminen kiinnostavat.

Lapsen ilmaisu kehittyy somessa

Osa vanhemmista aristelee lapsen ensimmäisen puhelimen hankintaa, koska omat digitaalisen taidot ovat vajavaiset. Rahja kannustaa heitä uteliaaseen suhtautumiseen ja myös omien taitojen kehittämiseen, sillä lapsi tarvitsee alkuvaiheessa paljon tukea.
– Apua voi tietysti pyytää myös esimerkiksi muilta sukulaisilta ja tuttavilta. Lasten vanhemmilla sisaruksilla tai muilla lähipiirin vanhemmilla lapsilla on usein ymmärrystä ja osaamista älylaitteiden käytöstä.
Jo ekaluokkalaiset ottavat kännyköillään kuvia ja jakavat itse tuottamiaan sisältöjä kavereilleen sekä sosiaaliseen mediaan. Rahja pitää tätä kehitystä positiivisena ja kannustaa vanhempiakin kannustavaan suhtautumiseen.
– Lapsen oma ilmaisu kehittyy, hän oppii tiedonhankinnan taitoja ja kivaakin saa olla. Media on lapsen arkipäivää ja vanhemman kannattaa osallistua siihen aivan kuin muihinkin lapsen arjen osa-alueisiin.