Museossa toimi ennen kirjasto ja vapaapalokunta

Rakennusmestarit Kuopion museon rakennustyömaalla 1906. Kuva: KHM, Viktor Barsokevitsch

Kuopion museo on avoinna enää pari päivää. Sen jälkeen ovet sulkeutuvat peruskorjauksen vuoksi pariksi vuodeksi.

Kuopiossa eletään historiallisia hetkiä sillä Kuopion museo on auki tämän keskiviikon lisäksi enää torstaina ja perjantaina. Sen jälkeen museon ovet sulkeutuvat kolmeksi vuodeksi. Torstaina museo on avoinna normaalisti ja perjantaina 24.8. museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna kello 12–21.
Viikkosavo päätti hieman valottaa ikonisen kuopiolaisrakennuksen historiaa.

KUOPION museo on toiminut museona jo 111 vuotta. Ensimmäisen kerran museon rakentamista ehdotettiin Uusi Savo -lehden pääkirjoituksessa 18.11.1897 Isänmaallisen seuran ja Luonnon Ystäväin kokoelmia varten. Vuonna 1899 ”kansantalosta” päätettiin kaupunginvaltuustossa. Arkkitehti J. V. Strömberg laati museosta viisi luonnossuunnitelmaa ja vuonna 1905 valtuusto hyväksyi Strömbergin tyyliltään linnamaiset julkisivuluonnokset. Rakentaminen alkoi vuonna 1906 ja rakennus luovutettiin käyttöön heinäkuussa 1907.
Kreikkalaiskatolinen kirkko sijaitsi vuosisadan alussa samalla tontilla museon kanssa.

KULTTUURIHISTORIALLISEN museon museonjohtaja Merja Heiskanen kertoo, että yleisölle ovet avattiin vuoden kuluttua museon valmistumisesta. Rakennuksessa toimi aluksi kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen museon lisäksi kirjasto, lukusali ja vapaapalokunta.
– Vaikka museo avattiinkin yleisölle jo vuonna 1908 näyttelyjä ja kalustusta täydennettiin aina vuoteen 1914. Savupirtti on ollut näyttelyssä museotoiminnan alusta asti. Ja Juho Rissasen maalaama fresko valmistui vuonna 1909. Myös Minna Canthin huone sijaitsi aluksi museossa ennen siirtoa Korttelimuseoon. Alkuaikoina tontilla oli myös museoveneiden venevajoja.

HEISKANEN kertoo, että museon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi kirjaston tilat ja kansan lukusali. Näyttelytilat olivat alkuun vain toisessa kerroksessa. 1959–1961 välisenä aikana toteutettiin Museokadun puoleisen siiven korotus kahdella kerroksella ja ullakolle jo aiemmin kaavailtu laajennus toteutui 1962–1963.
– Kirjasto sai oman rakennuksen vuonna 1967 ja siltä vapautunut pohjakerros tuli museoiden käyttöön. VPK siirtyi pois vuonna 1977. Vuonna 1984 museon kokoelmat, henkilökunta ja muu toiminta, näyttelytoimintaa lukuun ottamatta siirtyi Myhkyrinkadulle.

MUSEOSSA on alusta asti käyty vilkkaasti. Paras vuosi oli 1971, jolloin museossa vieraili noin 70 000 kävijää. Vilkkain päivä kävijöiden suhteen oli ennen markkinapäivä, jolloin kaupunkiin tuli muutenkin väkeä pitäjistä saakka. Silloin myös yleensä vain muutaman tunnin päivässä auki oleva museo oli avoinna useita tunteja.
– Markkinoille tultiin ympäri maakuntaa ja usein museokäynti sisältyi siihen reissuun. Matka kaupunkiin ja museoon on varmasti ollut monelle ikimuistoinen, intendentti Pekka Kankkunen sanoo.
– Ja koska varastotiloja ei ollut niin kaikki kokoelmat olivat esillä. Luonnontieteelliseltä puolelta monelle on esimerkiksi jäänyt mieleen kaksipäinen vasikka ja valaan leukaluu.
Museo selvisi täysin myös talvisodasta ja sisällissodasta. Pommitusten aikaan museossa pidettiin koulua ja kokoelmat siirrettiin pois. Sisällissodan aikana kutsuntavirasto toimi museossa.

MUSEO on alusta lähtien rakennettu nimenomaan museokäyttöön vaikka rakennuksessa oli muitakin toimijoita. Heiskanen sanoo, että se on suomalaisessa mittakaavassa harvinaista. Mutta kuinka museo tuli juuri Kuopioon ja miksi se haluttiin tänne?
– Kuopio on ollut verrattain pieni kaupunki ja museon rakentaminen on ollut iso ponnistus. Täällä oltiin ylpeitä omasta kulttuuriperimästä ja paikallisesta luonnosta ja sitä haluttiin viestiä ulospäin. Ja seuratkin olivat kokeneet sen tärkeäksi ja keränneet kokoelmia. Hienoa on myös, että museon tärkeys ja tarpeellisuus nähdään vielä tänäkin päivänä ja se halutaan paitsi säilyttää myös kehittää.

Kuvat: Kuopion museo