Myös vihapuhetta

Savon Sanomat (29.9.) kertoi vihapuherikosten määrän rikkoneen Suomessa jo kaikki ennätykset. Kummallista kyllä, monet mieltävät vihapuheen olevan meillä ikäänkuin uusi asia, turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja somessa hilluvien sekopäiden synnyttämä ilmiö. Täyttä harhaa! Tuskinpa ennätyksiä olisi nyt lyöty, mikäli kaikki vihapuhe itsenäisyytemme ajalta olisi ollut nykyisenlaisessa seurannassa. Palstatilan rajallisuudesta johtuen jätän pois vuoden 1918 jälkimaininkeineen, samoin kuin lapualaisten kohellukset, sotapropagandan ja kommunistien sotien jälkeisen melskaamisen. Riittäköön muutama esimerkki ja nekin suvun piiristä.

Ukkini Aaku toi 1920-luvulla Sortavalasta nuorikkonsa Lydian, tulevan mummini, näytille Kuopioon. Savolainen lupsakkuus oli kaukana, kun ortodoksi karjalaisneito sai kuulla olevansa ”ryssän huora”. Mummi kääntyi luterilaisuuteen, ympäristön painostuksesta ja saadakseen hyväksyntää. Eikä ollut aikoinaan helppoa Martillakaan, appiukollani. Salmista lähtenyt evakkoperhe päätyi suloiseen Savonmaahan, jossa kansa kaikki kärsinyt väitti joutuvansa kärsimään vieläkin enemmän ”ryssänkirkkolaisten” viedessä heiltä maat ja mannut. Toki evakkoväestön asuttaminen on kansallinen sankaritarina, mutta pakkokeinojakin siihen tarvittiin. On naivia uskoa kaikkien avanneen auliisti ovensa kotinsa ja lähes kaiken muunkin menettäneille.

Yksi sukulaismieheni sai kuulla pienenä poikana vihapuhetta koulussa uskomattomalla tavalla. Ruotsissa sotalapsena ollut poikaraukka joutui seisomaan luokan edessä miesopettajan sättiessä häntä pelkuriksi ja isänmaan petturiksi meuhkaten kaikkien sotaa pakoon lähetettyjen lasten olevan samanlaisia ”ryssän hännystelijöitä”. Mainittakoon, että vihapuhetta suoltanut pedagogi oli arvostettu kuopiolaisen urheiluelämän merkkihenkilö. Jääköön kansankynttilän nimi kertomatta. Suomi on 100-vuotias ja tiettyjen vihapuheiden aikoinaan synnyttämät haavat ovat ehkä jo arpeutuneet. Mutta miten kauan vuotavat tänä päivänä tehdyt haavat?

Kirjoittaja on kuopiolainen radiotoimittaja, tietokirjailija ja ikuinen ylioppilas.