Olen tilastollinen harha

Minä olen tilastollinen harha, jos näin voi sanoa. Nimittäin siinä mielessä, että en ole syntynyt Kuopiossa, mutta olen kyllä ihan kuopiolainen. Olen käynyt syntymässä Vaasassa, jossa syntyneitä henkilöitä asui Kuopiossa vuodenvaihteessa 166 kappaletta. Minä olen yksi heistä.

Tämän lehden kakkossivun jutussa kerrottiin, että kuopiolaisista noin 49 prosenttia on aitoja kuopiolaisia, eli täällä syntyneitä. Näin ollen 51 prosenttia on muualta muuttaneita. Suurin osa tosin ihan täältä Pohjois-Savon alueelta. Mutta minä olen Länsi-Suomesta! Kuulostaapa oudolta. Olen kyllä aina esittäytynyt ihan kuopiolaiseksi.

Sitä aina sanotaan, että jos ei ole syntynyt Savossa, ei voi olla aito savolainen. Minusta se ei ihan pidä paikkaansa. Olen muuttanut tänne niin pienenä, etten edes juuri muista Vaasan vuosiani. Kapinoin siis tuota sanontaa vastaan, sillä tunnen kyllä olevani täysin savolainen ja kuopiolainen.

Suurella ylpeydellä kuuntelen siis Kuopion tavoitetta olla joskus 200 000 asukkaan kaupunki. Toivottavasti se ei muuta Kuopion leppoista tunnelmaa, vaikka väkiluku kasvaisikin joskus niin suureksi. Haastattelemani muuttoliiketutkija Timo Aro kommentoi, että nykyisenä Kuopiona Kuopion on kuitenkin hankala kasvaa noin suureksi. Tuon asukasmäärän saavuttaminen vaatisi myös sitä, että Kuopio saa lisää luonnollisia liitoksia vaikutusalueeltaan, eli siis esimerkiksi Siilinjärven.

Muuten Aro näkee Kuopiolla erittäin hyvät mahdollisuudet. Hän kehuu Kuopion mainetta hyväksi ja kaupungin vetovoimaa valttikortiksi. Kuopio ei herätä negatiivisia mielikuvia, joten sillä ei ole kasvua jarruttavia mainehaittoja. Olen samaa mieltä ja jään innolla odottamaan, miten kotikaupunkini seuraavaksi kehittyy.

Kirjoittaja on toimittaja.