Oletko meitä vastaan?

Sain viimeviikkoisesta kolumnistani kovaa palautetta. Minua haukuttiin luonnon vihaajaksi ja Finnpulpin puolestapuhujaksi. Todellisuudessa kirjoitukseni ei ottanut mitään kantaa tehdashankkeeseen. Kritisoin somekuplia, jotka vääristävät ihmisten mielikuvia.
Lehtemme toki suhtautuu positiivisesti kaupungin elinvoimaa ja työpaikkoja lisääviin hankkeisiin. Mutta yhtä lailla annamme tilaa kriittisille näkökulmille, esimerkiksi Kallaveden puhtautta korostaville näkemyksille. Lopullista totuutta riskeistä pystyy ani harva maallikko arvioimaan.
Keskustelukulttuuriamme rasittaa vastakkainasettelu: ”jollet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan”. Tämä koskee esimerkiksi MeToo-kampanjaa, homokysymystä ja suhtautumista maahanmuuttoon. Jos joku esittää pienenkin kritiikin tunnepitoisiin teemoihin, hänet leimataan ajattelukyvyttömäksi ja osaamattomaksi.
Esimerkiksi tutkijat ovat tulleet varovaisiksi lausunnoissaan. Pienestä kommentista voi hetkessä syntyä somemylläkkä. Kommentoija saattaa menettää työpaikkansa. Sometuomioistuimet uhkaavat jo sananvapautta.
Jos suhtaudun Finnpulpiin mahdollisuutena, se ei tarkoita sitä, että ympäristö olisi minulle vähäpätöinen asia. Jos mielestäni MeToo -kampanjan mittakaava oli ylilyönti, se ei tarkoita sitä, että vähättelisin seksuaalista häirintää.
Mitä mustavalkoisemmaksi keskustelukulttuuri yltyy, sitä tärkeämpää on muistaa iisalmelaisen kirjailijan, Jyri Paretskoin ajatus ”tolkun ihmisistä”, jotka eivät kiihkoile suuntaan eivätkä toiseen.

Median tehtävä on tuoda erilaisia näkemyksiä lukijoille. Erilaiset mielipiteiden sallimisella on nimikin: sananvapaus, demokratian perusarvo.

 

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.