Ollakko yksin vai kaksin?

Maanantaina 11.11. vietettiin Single’s dayta eli suomalaisittain sinkkujen päivää. Sinkkujen päivä on syntynyt Kiinassa, jossa nuoret miehet halusivat juhlistaa sinkkuuttaan ostelemalla toisilleen lahjoja. Sittemmin siitä on tullut maailmalla vuoden suurimpia ostospäiviä, jolloin sinkuille tarjotaan lohtua tarjousten muodossa.

Sinkkuus on nyt pinnalla. Se yhdistetään hyvin usein lapsettomuuteen ja se keskustelu vasta onkin ollut pinnalla. On se pinnalla muutenkin, sillä ihmiset ovat alkaneet ilmoittaa olevansa niin sanotusti vapaaehtoisesti sinkkuja. Viimeisimpänä muun muassa näyttelijä ja aktivisti Emma Watson, joka kuvaili elämäntilannettaan ”being self-partnered” eli itselleen sitoutunut. Ilmassa on ilmiö nimeltä sinkkupositiivisuus.

Sinkku. Sillä sanalla on sekä positiivinen että negatiivinen leima. Kestäessään vain vähän aikaa se on positiivista. Pidempään jatkuneena se muuttuu monen silmissä säälittäväksi. Saatikka sinkkuus elämäntapana. Mitä semmoinen on?

Kun ihminen tietoisesti valitsee sinkkuuden, hän osoittaa itsenäisyyttä ja murtaa vallalla olevia normeja perheestä ja parisuhteesta. Hän valitsee olla yksin ja se on monelle kauhistus.

Yksinolo on monelle niin pelottavaa, että he valitsevat ennemmin epätyydyttävän ja jopa huonon suhteen kuin sinkkuuden.

Tarvitsemme toisiamme, vaikka kuinka haluaisimme sen kieltää. Se ei silti poista totuutta, että joskus on parempi olla yksin kuin kaksin.

Elämä on lyhyt. Kannattaa miettiä kenen kanssa sen viettää. Lopulta olemme kaikki yksin. Itsensäkin kanssa kannattaa siis tulla toimeen.

Kirjoittaja on toimittaja.