Omien jälkien siivous opettaa vastuunkantoa

Syksyllä työpaikoilla ja oppilaitoksissa palataan vähitellen lähityöskentelyyn. Koronan jälkeisessä ajassa luvassa on muutoksia totuttuihin käytäntöihin.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ohjeistaa lähiopetukseen palaavia, että jatkossa jokainen pyyhkii pöytänsä luennon päätteeksi liinalla.
Aihe synnytti yliopiston sisällä jonkin verran nurinaa. Ehkä jotkut kokevat arvonalennuksena, jos joutuu hoitamaan siivoojan hommia.

Yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen puolusteli Yle Kuopion (8.7.) haastattelussa yliopiston linjauksia ja totesi, ettei oman paikan pyyhkäiseminen puhtaaksi ole kellekään ylivoimainen tehtävä.

Meriläinen on aivan oikeassa. Ilman koronaakin omien sotkujen siivoamisesta pitäisi tulla jokaisen kansalaisen velvollisuus. Viikonlopun aamujen katukuvassa huomaa, miten välinpitämättömästi ja siivottomasti elämme. Olemme tottuneet, että verovaroilla kustannetut katupartiot korjaavat jälkemme. Yleiset vessatkin ovat joskus niin siivottomassa kunnossa, ettei niihin voi mennä kuin äärimmäisessä hädässä.

Kyse on opitusta tavasta ja asennekulttuurista. Esimerkiksi Singaporen jättikaupungissa ei näy roskan roskaa missään. Kauppakeskusten vessat kiiltävät ja tuoksuvat raikkailta. Syykin on selvä: Roskaamisesta saat tuntuvat sakot. Joka puolella on muistutuskylttejä roskauskiellosta ja videokamerat valvovat, että kieltoja noudatetaan. Jokaisen yleisövessan seinällä on myös ohjekyltit, jotka muistuttavat siivoamaan jälkensä.

Itä-Suomen yliopisto näyttää uudella ohjeellaan mallia muillekin organisaatiolle. Jokaisen tulee vastata omista jäljistään niin kouluissa kuin työpaikoilla. Ja tämä opetus on syytä käynnistää jo päiväkodissa.

Omien sotkujen siivoaminen opettaa ottamaan vastuuta teoistamme ja antamaan arvoa yhteiselle omaisuudellemme.

 

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.