Kolumni: Onko suomen taito välttämättömyys?

Aija Pirinen

Tämänkin lehden on postilaatikkoosi saattanut jakaa maisteritutkinnon tehnyt ulkomaalainen. Monet korkeakoulutetut ulkomaalaiset työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kuten lehtien ja mainosten jakajina, siivoojina tai tässä lehdessä kerrotun Bhanu Arran tavoin ruokalähetteinä.

Korkeakouluista valmistuneet ulkomaalaiset ovat tulleet Suomeen suurin odotuksin. Pettymys on suuri, kun vuosien koulutuksen jälkeen tarjolla on vain töitä, jotka eivät monille suomalaisille kelpaa. Aikansa matalapalkkahommaa tehtyään korkeakoulutettu osaaja pakkaa laukkunsa ja vie osaamisensa muualle.

Koulutusta vastaavan työn saanti tyssää tavallisesti siihen, että työnantajat vaativat sujuvaa suomen kielen osaamista. Vaaditaanko kaikissa tehtävissä ja kaikilla aloilla todella suomen osaamista? Pitäisikö tiukkoja kielitaitovaatimuksia kyseenalaistaa? Valtaosa suomalaisista puhuu kuitenkin hyvää englantia.

Toki ulkomaalaisilta itseltäänkin vaaditaan sinnikkyyttä opiskella maan kieltä. Mutta opiskelumotivaatio suomen kieleen on ymmärrettävästi heikko, jos työnäkymät ovat olemattomat. Voisiko tietyillä aloilla työnantajat muuttaa rekrytointikäytäntöjään niin, ettei suomen osaaminen heti työsuhteen alussa olisi välttämättömyys?Asennemuutoksella saisimme osaavat, korkeakoulutetut ulkomaalaiset kiinnittymään nopeasti Kuopioon.

Suomen väestö vanhenee vauhdilla. Vauvatalkoot ei ole oikea ratkaisu paikkamaan heikkenevää huoltosuhdetta, sillä maailma on jo nyt pahasti ylikansoittunut. Tarvitsemme akateemisesti koulutettuja ulkomaalaisia tulevaisuudessa sekä työvoimana että veronmaksajina. Jos suhtaudumme kielivaatimuksiin liian jäykästi, maahanmuuttajat vievät kalliin koulutuksen hedelmät ulkomaille.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Ulkomaalaisen opiskelumotivaatio suomen kieleen on heikko, jos työnäkymät ovat olemat-tomat.

Keskustelu