Miksi ”hyvän elämän pääkaupungissa” osa asukkaista voi niin huonosti?

Aija Pirinen

Aija Pirinen

Kuopio sijoittui viime viikolla julkaistussa kuntien imagotutkimuksessa isojen kaupunkien kärkeen. Kuopiolla on yli 100 000 asukkaan kaupungeista toiseksi paras kokonaisvaikutelma. Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa Kuopio oli myös asukastyytyväisyydessä suurten kaupunkien ykkönen.

Valitettavasti Kuopio on kärkisijoilla myös synkissä tilastoissa. Hiljakkoin julkaistu Kuopion hyvinvointikertomus osoittaa, että Kuopiossa on verrokkikaupungeista eniten mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ja heidän määränsä on vuodesta 2018 ollut jyrkässä nousussa. Myös yläkoululaisten ja ammattikoululaisten kokema ahdistuneisuus ja uupumus ovat lisääntyneet.

Miksi ”hyvän elämän pääkaupungissa” osa asukkaista voi niin huonosti? Ja mitä asialle voi tehdä?

Vaikeissa mielenterveysongelmissa tarvitaan ammattiapua. Jokainen voi myös itse vaikuttaa mielen hyvinvointiin elämäntapavalinnoillaan. Käytettävissä on myös monia mielenhallinnan työkaluja. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi meditaatioharjoitusten olevan hyödyllisiä ahdistuneisuuden ja masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Monissa kouluissa ja työyhteisössä ympäri maailmaa opetetaankin jo meditaatiota ja mindfulnessia.

Olisiko terveysyliopiston kotipaikkakunnalla syytä suhtautua ennakkoluulottomasti mielen kehittämisen tekniikoihin? Voisiko yliopisto tutkia mielen kehittämisen tekniikoita ja niiden vaikutuksia mielenterveyteen?

Yksilön pahoinvointi ei ole koskaan pelkkä yksityisasia. Meillä jokaisella on vastuu toisistamme. Emme voi olla välinpitämättömiä, jos pohjakerroksessa on tulipalo ja itse asumme 10. kerroksessa. Pian tuli nousee ylös asti. Aivan samalla tavalla jonkun toisen ongelma voi jonakin päivänä kohdata meitä itseämme.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Miksi hyvän elämän pääkaupungissa osa asukkaista voi niin huonosti?

Kommentoi