Ajan merkit

Jussi Tuovinen

Jussi Tuovinen

Kolumni

Kuopion kaupungintalon seinässä lukee kultaisin kirjaimin ”Oikeus kansaa ohjelevi” ja ”Vapautta laki vartioivi”. Monet kerrat kansaa on kuitenkin ohjaillut omankädenoikeus. Meillä ja muualla lakia on otettu omiin käsiin, vartioimaan ääliömäisen tekemisen vapautta.

Capitolin loppiasrieha Washingtonissa sai suomalaiset tuntemaan itsensä jenkkejä fiksummaksi. Eihän tuollaista voi meillä tapahtua!

Jenkkilässä kongressin vallanneet vainohullut älykääpiöt nimesivät banderolleissaan edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin sielun viholliseksi vaatien häntä ammuttavaksi. Mutta mitä tapahtui Suomessa eduskuntatalon edustalla marraskuussa 1993? Työttömien suurmielenosoituksessa ripustettiin hirsipuuhun työministeri Ilkka Kanervaa esittävä nukke. Tunnelma 10 000 hulinoitsijan keskuudessa oli vähintäänkin aggressiivinen.

Helmikuussa 2018 SAK:n masinoima mielenilmaus hallituksen lanseeraamaa aktiivimallia vastaan ei jäänyt juurikaan heikommaksi. Senaatintorilla mölisevän rahvaan joukosta huudettiin pääministeri Juha Sipilää lynkattavaksi. Muutamista itsenäisyyspäivistämme tällä vuosituhannella muistetaan levottomuudet, kun äärioikeistolaisten ryhmien natsimarssit antoivat vasemmistoanarkisteille ja ekofasisteille ”oikeutuksen” vastamarsseilla tapahtuneisiin näyteikkunoiden särkemisiin ja muihin tuhotöihin. Provokatiivinen meininki toi mieleen Saksan kadut 1920-luvulla. Huvittavaa kyllä, jälkiselvittelyissä näillä ääriryhmillä tuntui olevan yhteinen vihollinen, yhteiskuntarauhaa turvaava poliisi. Kerrotut esimerkit ovat yksittäistapauksia, mutta pahimmillaan tyhmyydellä on tapana tiivistyä väkijoukossa väkivallaksi.

Perussuomalaisen Pekka Katajan pahoinpitely tai Juha Sipilään hiljattain kohdistunut päällekäynti on kuitattu myös yksittäistapauksiksi, mutta ne kertovat pelottavan ajan merkkien olevan jo ilmassa. Raivoa lietsotaan etenkin some-saastassa, joten tällä menolla päädymme 1920- ja 1930-luvuille, omankädenoikeuden kulta-aikoihin. Tuolloin Kuopiossakin tapahtui yhtä sun toista.

Annammeko hiljaisen hyväksynnän sille, että historia saa toistaa itseään?

Kuopion yhteiskoulun ja Kuopion lyseon muutamat oppilaat virittelivät isänmaan edun nimissä pommeja Kuopion työväentalolle. Yhteiskunnalle vaarallisiksi katsottuja henkilöitä kyydittiin Kallaveden rannoilta itärajan taakse. Ajan hengestä kertoo, että 1933 kunnallisvaaleissa IKL:stä tuli Kuopion suurin porvarillinen puolue. Talonpoikaismarssille Helsinkiin lähdettiin Kuopiosta monen miehen voimalla. Myytti aseettomasta marssista on väärä. Mukana oli aseita, aivan kuin Capitolin valtaajilla. Omankädenoikeutta käytettiin myös äärivasemmiston sisäisissä välienselvittelyissä. Taivaanpankolla ammuttiin työmies Pekka Pitkänen ja Kuusisen klubin murhissa Pietarissa pääsi hengestään eduskuntaan 1917 noussut kuopiolainen Konsta Lindqvist.

Annammeko hiljaisen hyväksynnän sille, että historia saa toistaa itseään?

Kirjoittaja on kuopiolainen hallitusamatööri, tietokirjailija ja ikuinen ylioppilas.

Kommentoi