Kolumni
Kuntavaaleihin ennättää vielä ilmoittautua, jos paikallinen vaikuttaminen kiinnostaa. Viime Viikkosavossa (10.2.) kerrottiin, että monien puolueiden listoilla on vielä hyvin tilaa uusille ehdokkaille.
Ehdolle asettuvien on syytä tiedostaa, että politiikassa toimiminen kaventaa yksityisyyden suojaa. Kaupunginvaltuutettu ei ole median näkökulmasta ”tavis”, vaan vallankäyttäjä. Media seuraa paikallispoliitikkoja aivan eri tavalla, kuin tavallisia yksityisihmisiä.
Tästä tuoreena esimerkkinä on Julkisen sanan neuvoston (JSN) 27.1. tekemä vapauttava päätös Hämeen Sanomille. Lehti oli kirjoittanut paikallisen kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa.
Valtuutettu kanteli asiasta JSN:lle. Hän koki olevansa ”vain rivivaltuutettu” ja hänen mielestään asian uutisointi oli kyseenalaista. JSN antoi lehdelle kuitenkin vapauttavan. Päätöksessä perusteltiin, että yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen.
Kaupunginvaltuutetut ovat paikallisia vallankäyttäjiä, joiden asema perustuu äänestäjiltä saatuun luottamukseen. Siksi media seuraa poliitikkojen tekemisiä erityisellä tarkkuudella. Tämä ei ole median kiusantekoa vaan yleisön palvelua. Demokraattisissa valtioissa median kuuluukin seurata politiikkoja ja heidän tekemiään päätöksiä.
Media seuraa poliitikkojen tekemisiä erityisellä tarkkuudella.
Vaaleihin ehdokkaaksi lähtevien ei suinkaan kannata pelätä mediaa ja julkisuutta. Mutta jokaisen ehdokkaan kannattaa opiskella median toimintaa ja julkisuuden pelisääntöjä. Ehdokkaan perustaitoihin kuuluu myös sietää kritiikkiä. Politiikka ei ole sopiva laji niille, jotka suutahtelevat, ottavat arvostelun henkilökohtaisesti ja uskovat salaliittoteorioihin.
Kirjoittaja on päätoimittaja ja JSN:n jäsen.