Toimitustyö on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata Kuopion kehitystä lähietäisyydeltä. Reilun 13 vuoden työjaksooni on mahtunut raportointia Saaristokadun avaamisesta, toriremontin vaiheista, IsoCeen elokuvateatterin rakentamisesta kuin Kauppakadun uudistumisesta elegantiksi kävelykaduksi.
On ollut ilo seurata, miten Kuopio on kasvanut ja ehostanut kaupunkikuvaa. Viimeisimmäksi kotiseutuylpeyttä ovat nostattaneet valtakunnallisestikin poikkeuksellisen suuri uimahalli, näyttävä matkakeskus torneineen, sekä sataman aallonmurtaja, josta kuopiolaisten on hyvä nauttia järvimaisemasta ja kaupungin silhuetista.
Syksyllä Viikkosavon tekemässä lukijakyselyssä vastaajat nostivat Kuopion vahvuuksiksi kaupungin dynaamisen kehityksen. Lukuisat investoinnit ja rohkeat suunnitelmat luovat asukkaille tulevaisuudenuskoa ja innostunutta ilmapiiriä. Kuopio mielletään tutkimustenkin mukaan yhdeksi Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.
Kaupungin sielu syntyy kuitenkin ihmisistä. Olen suunnattoman kiitollinen niistä lukemattomien ihmisten tarinoista ja kohtaamisista, joita toimitustyössä olen saanut kokea. Torilla tehdyt katugallupitkin olen kokenut etuoikeutena, sillä niissä on saanut kuulla kuopiolaisten ajatuksia maailmanmenosta. Haastattelut osoittavat, miten eri tavalla ja viisaasti ihmiset perustelevat näkemyksiään.
Erilaiset ajatukset yllättävät ja erilaisia mielipiteitä oppii haastattelukeikoilla arvostamaan. Kelläpä meistä on lopullista totuutta maailmasta, vaikka itse kenenkin on helppo käpertyä omaan kuplaansa.
Lehden tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä on vahtia valtaa. Siksi lehtityössä joutuu ajoittain laittamaan vallankäyttäjiä tiukoille. Monta kertaa kriittisen jutun kohteeksi joutunut on suuttunut ja alkanut epäillä, onko toimituksella jutun takana joku oma agenda. Näin lähtöni hetkellä voin vakuuttaa, ettei yksikään kriittinen juttumme ole syntynyt siksi, että toimituksessa tahallaan haluttaisiin kiusata vallankäyttäjiä. Päinvastoin usein me toimittajat itsekin koemme myötätuntoa, jos joudumme käsittelemään vallankäyttäjien toimintaa kriittiseen sävyyn.
Tämä on viimeinen kirjoitukseni Viikkosavossa .
Helpompaa olisi kirjoittaa pelkästään positiivisista aiheista, niistä syntyisi toimittajillekin mukavampi mieli kuin epäkohtien kaivelusta. Tällöin lehti ei kuitenkaan palvelisi ympäröivää yhteisöään. Usein yhteiskunnassa epäkohdat korjaantuvat vasta sitten, kun media nostaa ne julkisuuteen. Jo pelkkä tieto median valvovista silmistä saa vallankäyttäjät miettimään, onko omassa toiminnassa tai järjestelmässä korjattavaa.
Tämä on viimeinen kirjoitukseni Viikkosavossa. Ensi maanantaina aloitan uudet työt Etelä-Suomessa. Kiitän lämpimästi kaikkia lukijoita yhteisestä matkastamme!
Kirjoittaja on Viikkosavon päätoimittaja 30.4.2021 saakka.
Aija Pirinen lähtee Viikkosavosta kolmen lehden päätoimittajaksi Uudellemaalle